Ville Kyrki: ROSE - Robotit ja hyvinvointipalveluiden tulevaisuus

Robotit ja robotiikka ovat olleet runsaasti esillä julkisessa keskustelussa viime aikoina. Tämä johtunee pääosin kahdesta syystä: Toisaalta robotit ovat kehittyneet teknologisesti muun muassa helppokäyttöisemmiksi, turvallisemmiksi ja edullisemmiksi. Toisaalta teknologisen kehityksen ajureina toimivat useat yhteiskunnalliset haasteet globalisaatiosta väestörakenteen ikääntymiseen.

Suomen kaltaisissa jälkiteollisissa yhteiskunnissa hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa voimakkaasti. Hyvinvointi- ja terveyspalvelut ovat jo nyt suurin julkisen sektorin menoerä. Palvelurobottien uskotaan tuovan uusia mahdollisuuksia tälle alueelle sekä tuottavuuden kasvun ja palvelujen laadun kehittämisen että uusien liiketoimintamahdollisuuksien kautta. Muun muassa Euroopan komissiossa tämä mahdollisuus on havaittu ja komission tutkimusohjelmat rahoittavatkin alan tutkimusta, erityisesti robottien teknologian kehittämiseksi. Ala on kuitenkin haastava johtuen eettisistä ja sosiaalisista haasteista, joiden suhteen tulee löytyä toimivia ratkaisuja.

Monella meistä on mielipiteitä robottien käytöstä hoivatyössä. Ikävä kyllä monet näistä mielipiteistä, niin puolesta kuin vastaan, perustuvat enemmän oletuksiin kuin tietoon. Näköpiirissä onkin mielipiteiden polarisoitumista robottien puolustajiin ja vastustajiin, mikä ei liene kenenkään etu: Robotteja, kuten mitä tahansa teknologiaa, voidaan luultavasti käyttää niin yleiseksi hyödyksi kuin haitaksi.

ROSE-hankkeen visiona on, että tulevaisuudessa robotteja käytetään hyvinvointipalveluissa tavalla, joka parantaa sekä palveluiden tehokkuutta että niiden laatua. Tällaisten hyvien käytänteiden löytämiseksi tarvitaan monitieteellistä lähestymistapaa: mukana on niin sosiologeja ja terveystieteilijöitä kuin tekniikan ja talouden asiantuntijoita. ROSE onkin tietääksemme yksi monitieteisimmistä robotiikan tutkimushankkeista kautta aikojen.

Uusien palveluiden hyväksyttävyys niin yksittäisten ihmisten kuin palvelujärjestelmän toimijoiden tasolla on merkittävä este, jonka olemassaolon ROSE-hanke ennakoi. Tämän vuoksi hanke on nostanut hyväksyttävyyden keskiöön. Hyväksyttävyyden perusta luodaan sekä monitieteisellä lähestymistavalla että sidosryhmien kuuntelemisella ja heidän kanssaan tehtävällä yhteistyöllä. Tärkeimpiä sidosryhmiä ovat palveluiden tuottajatahot, työntekijät sekä loppuasiakkaat omaisineen.

Ulkopuolinen kiinnostus hankkeen aihepiiriin ja hankkeeseen itseensä on yllättänyt meidät tutkijat. Olemme iloksemme huomanneet, että useat hankkeesta riippumattomat tahot, esimerkiksi Lahden kaupunki, ovat ennakkoluulottomasti lähteneet kokeilemaan robottien käyttöä hoivatyössä. Tällaiset kokeilut ovat arvokkaita, koska niiden avulla voidaan sekä arvioida teknologiasta saatuja hyötyjä käytännössä että hälventää epäluuloja. ROSE-hanke pyrkii omasta puolestaan tukemaan suomalaisia hyvinvointipalveluja tuottamalla tutkittua tietoa robottien käyttömahdollisuuksista, käyttötavoista sekä teknologian käytön eettisistä ja sosiaalisista edellytyksistä ja seurauksista.

Lisätietoja ROSEsta on saatavilla hankkeen verkkosivuilla osoitteessa http://roseproject.aalto.fi/. Hanketta voi seurata myös Twitterissa tunnisteella @roserobotic.

Kuva: Anni Hanén

Viimeksi muokattu 20.4.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »