Pami Aalto: Kuka vastaa sähkön huoltovarmuudesta?

3.3.2016

Tammikuun 7. päivän pakkasissa Suomi saavutti hetkellisen sähkönkulutuksen uuden tehohuipun, yli 15000 MW. Sähkön tuonti pohjoismaisesta sähköpörssistä, Venäjältä ja Virosta kattoi yli neljänneksen tarvitusta tehosta. Lisähuolta aiheutti kasvava tietoisuus siitä, kuinka normaaliaikoinakin yli puolet kotimaisesta sähköntuotannosta nojaa Venäjältä ja muualta tuotuun ydinpolttoaineeseen, kivihiileen ja maakaasuun. Suomessa heräsi keskustelu huoltovarmuudesta. Altistivatko viime vuosien päätökset sulkea vanhoja hiilivoimalaitoksia turhaan sähkön tuonnille? Entä jos yhä useampi kotimainen voimalaitos osoittautuu kannattamattomaksi ja suljetaan? Pitäisikö niissä polttaa vähemmän ulkomaisia polttoaineita?

Nämä huolet kuuluvat sähkön huoltovarmuudesta vastaavien viranomaisten, poliitikkojen ja yritysten arkipäivään, jota EL-TRAN –tiimin tutkimus pyrkii helpottamaan. Samalla arvioimme uudelleen tuota toimintaa ohjaavia tavoitteita. Eräs niistä on vuoden 2014 parlamentaarisen energiatiekartan esittämä 2050-tavoite kohti omavaraisuutta sähköntuotannossa vuositasolla.

Vastuuta huoltovarmuudesta tulee mielestämme uudelleenarvioida kolmella eri tasolla. Globaalitasolla Suomi on riippuvainen energiateknologian ja ilmastopolitiikan kehityksestä kohti ilmastoneutraalimpia ratkaisuja, vaikka tuottaisimme kaiken sähkömme itse. Siksi vertailemme muualla meneillään olevia sähköjärjestelmän uudistuksia Suomen polkuun (kts. joulukuussa 2016: ’Resurssitehokkaampi sähköenergiajärjestelmä meillä ja naapurimaissa’, www.el-tran.fi). Oletetaan, että Saksa ja Japani päättävät sähköistää liikenteen. Jos haluamme ostaa siellä valmistettuja autoja, miten varaudumme niiden sähkönlataustarpeisiin huippukulutustunteina? Tutkimme, kuinka edesauttaa liiketoimintaa, joka käyttäisi 95 % ajasta parkkiruuduissa seisovien kulkuneuvojen akkuja sähköverkon varavoimana, esimerkiksi verkon taajuuden hallintaan.

Pohjois-Euroopan tasolla ostamme Norjasta ja Ruotsista sähköä. Se on pääasiassa ilmastoneutraalia vesivoimaa, jonka alkuinvestoinnit on jo takaisinmaksettu. Kaikkea sähköä ei kannata hakea Impivaaran metsistä ja soista. Osan voi ostaa resursseja tehokkaasti käyttävistä naapurimaista mikäli siirtoyhteydet toimivat. Voimmeko sitten luottaa sähköä löytyvän naapureilta jatkossakin? Sen arvioimiseksi vertailemme parhaillaan Suomen ja muiden pohjoismaiden politiikkaa sähköenergiajärjestelmän kehittämiseksi vuoteen 2030 (kts. maaliskuussa 2016, www.el-tran.fi). Vertailemme myös järjestelmiä suunnittelevien ja kehittävien yritysten ja viranomaisten, sekä niille vaatimuksia esittävien kansalaisjärjestöjen odotuksia ja tavoitteita. Näin saamme realistisen kuvan siitä, edesauttaako pohjois-Euroopan sähkökauppa huoltovarmuuttamme jatkossakin.

EL-TRAN –tiimin suurin työmaa on kuitenkin huoltovarmuus meidän kaikkien arkipäiväisen elämän tasolla. Voimmeko olla joustavampia sähkön ja lämmön kulutuksessa? Kartoitamme järjestelmää, jossa vaikkapa sähköyhtiö lähettää tehopiikin aikana hälytyksen asiakkaan automaatiojärjestelmään, joka leikkaa sähkön ja lämmön kulutusta. Selvitämme tämän vuoden aikana valmistuvalla kansalaiskyselyllä, olemmeko valmiita tarvittaessa odottamaan ennen kuin kytkemme esimerkiksi sähkölieden, kahvinkeittimen ja vedenkeittimen päälle. Millä ehdoilla voisimme hyödyntää sähköautomme akkua kodin tai sähköverkon varavoimana? Haluammeko ehkä ostaa tällaisen kodin palvelupaketin innovatiiviselta yritykseltä kympillä kuussa? Entä mitä kannustimia yritykset tarvitsevat rakentaakseen mikroverkon, joka sähkökatkon tai kulutuspiikin aikana voi kytkeytyä irti alueellisesta jakeluverkosta, hyödyntäen paikallista energiantuotantoa ja varastoja?

Huoltovarmuudesta vastaamme jatkossa yhä enemmän me kaikki omilla toimillamme. Samalla tarvitsemme tutkimusohjelmia, jotka arvioivat paitsi ratkaisuvaihtoehtoja meillä Suomessa, niin myös niiden väistämätöntä riippuvuutta globaalitason kehityksestä ja naapurimaiden suunnitelmista.

Kuva: Pekka Kiirala

Viimeksi muokattu 3.3.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »