Jyrki Kangas: Samanaikaisesti lisää hakkuita, metsien monikäyttöä ja hiilensidontaa

Suomen nykyisestä biotaloudesta yli puolet perustuu metsiin ja puuhun. Metsät ovat perusta myös biotaloutemme kasvulle. Suomen biotalousstrategian toteuttaminen biojalostamoineen, uusine tuotteineen, puurakentamisineen, jne. lisää merkittävästi puun kysyntää. Kysynnän kattaminen kotimaisella puulla tuo eurot ja työpaikat koti-Suomeen.

Selluntuotantoon ja biojalostamoille voidaan tarvita jopa 20 milj. m3/v lisää puuta, tai enemmänkin, jos esillä olleet investointisuunnitelmat toteutetaan. Samalla kun hankitaan kasvavat määrät puubiomassaa, leimikoista lankeaa väkisin myös tukkipuuta miljoonin motein.

Jo pidempään tiedossa olleiden Äänekosken, Kuopion ja Kemijärven suunnitelmien lisäksi myös Kajaaniin, Kemiin ja Haapajärvelle on kaavailtu biojalostamoja toinen toistaan innostavammin tuoteinnovaatioin. Äänekoskella ovat jo piiput pystyssä ja puunhankintaa järjestetään. Jättimäisten tehtaiden lisäksi suunnitellaan muita biojalostamoita eri puolilla maata. Tosin osa projekteista on vielä alkukuopissaan, eivätkä ne kaikki toteutune. 

Onneksi Suomen metsissä on puuta valtoimenaan – paljolti kiitos sotien jälkeisten massiivisten hakkuiden sekä tehokkaan hakkuuaukkojen uudistamisen, metsänhoidon ja metsänparannuksen. Puustoa on vuosikymmeniä hakattu sen kasvua vähemmän. Metsien varttumisen myötä myös hakkuumahdollisuudet kasvavat. Puuston kasvua voidaan edelleen lisätä esimerkiksi jalostetun viljelymateriaalien käytöllä, tehokkaammalla varhaisvaiheen hoidolla, lannoituksella, metsäojien kunnosta huolehtimalla ja tekemällä hakkuut ajallaan ennen kuin vanhenevien puiden kasvu hiipuu sekä puut kuolevat ja lahoavat kasvihuonekaasuja tuottaen.

Samaan aikaan, kun hakkuita tarvitaan lisää, metsien monikäytön muukin biotalouskysyntä kasvaa – esim. luontomatkailu, hyvinvointipalvelut ja metsien ei-puuaineksiset tuotteet. Hakkuupinta-alan olennaisella lisäämisellä olisi vääjäämättä vaikutuksensa metsien muihin käyttöihin, maisemiin ja luonnon monimuotoisuuteen. Eri tavoitteiden yhteensovittaminen tulee entistäkin tärkeämmäksi.

Puuntuotannon tehostaminen parantaisi monitavoitteisen metsänkäytön edellytyksiä, vaikka se äkkiseltään voikin tuntua yllättävältä keinolta juuri monikäytön edistämiseen. Jos pystyttäisiin tuottamaan talousmetsissä puuta rutkasti enemmän kuin nyt, puumotteja voitaisiin hakata lisää kasvattamatta hakkuupinta-aloja. Hehtaarisato nousisi, mutta jätettäisiin samat säästöpuut, avainbiotoopit ja puskurivyöhykkeet. Harvennus- ja avohakkuiden ympäristövaikutukset liittyvät enemmän hakkuualaan kuin mottimääriin.

Hakkuumahdollisuuksien nostaminen puuntuotantoa tehostamalla turvaisi samalla metsätalouden ekologista ja sosiokulttuurista kestävyyttä sekä metsän eri käyttöjen yhteensovittamista tilanteessa, missä hakkuumääriä pitää joka tapauksessa selkeästi lisätä mahdollistamaan metsäbiotalouden voittokulku. Puuntuotannon tehostaminen ja puun käytön lisääminen ovat myös ilmastotekoja: öljyn korvaamista puuperäisillä tuotteilla, hiilen varastoimista puutuotteisiin, hiilen sitomista kiihtyvästi kasvaviin uusiin puusukupolviin.

Koska asiat kuitenkin ovat monimutkaisia yhteen blogiin mahdutettaviksi, ehdotan perehtymistä aihepiirin tutkimuksiin – aloittaen ’Kestävä, ilmastoneutraali ja resurssitehokas metsäbiotalous (FORBIO)’ -hankkeen nettisivuista www.uef.fi/web/forbio ja seuraamalla hankkeen twitteriä @FORBIOproject.

Kuva: Annika Kangas

Viimeksi muokattu 4.7.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »