Jari Haapala: Blue Growth - Kasvua merestä

Yksi merentutkimuksen megatrendejä on "Blue Growth – sininen kasvu". Tällä termillä tarkoitetaan merten luonnonvarojen hyödyntämistä kestävällä pohjalla. EU[1] on arvioinut, että Eurooppalaisen merisektorin vuosittainen arvo on 5 miljardia euroa. Mereen liittyvien toimintojen piirissä työskentelee 5,4 miljoonaa ihmistä. Boston Consulting Group on arvioinut, että vuonna 2030 Itämeren alueella 900 000 henkilöä saa elantonsa merestä riippuvista toiminnoista[2].

Blue Growth -strategian taustalla on maanpäällisten luonnonvarojen ehtyminen. On tietysti luonnollista, että ihmiskunta on ensin ottanut käyttöönsä helpoiten saavuttettavissa olevat mineraali-, öljy- ja kaasuvarannot ja valtamerten pohjissa olevat luonnonvarat ovat saaneet olla koskemattomina. Viimeisien vuosikymmenien aikana vedenalainen teknologia on kuitenkin kehittynyt merkittävästi ja nykyisellään öljyn- ja kaasuntuotantoa voidaan suorittaa myös syvänmeren alueilla.

Luonnonvarojen hyödyntämisen lisäksi meret toimivat tunnetusti myös liikenneväylinä ja maailman ruoka-aittana. Globaalisaatio on lisännyt merenkulun määrää, vaikkakin kasvu on talouden heikentymisen takia viime vuosina hidastunut. Pariisin ilmastosopimus velvoittaa myös merenkulkua vähentämään hiilidioksidipäästöjä.

Kalakantojen ja vesiviljelyn kehittäminen ovat myös olellinen osa Blue Growth -strategiaa. Luonnonkannat ovat taantuneet ylikalastuksen takia. Kalakantoja pyritään vahvistamaan sääntelyn ja tarkemmin ohjatun kalastuksen avulla.

Merten luonnonvarojen kestämätön hyödyntäminen

1800-luvulla valaanpyynti oli kukoistavaa liiketoimintaa. Valaita ei pyydetty kuitenkaan syötäväksi, vaan valaita pidettiin raaka-aineena siinä kuten vaikka puuta. Tärkein tuote oli rasvasta jalostettu lamppuöljy. Valaat tapettiin, nyljettiin ja niistä saatu rasva keitettiin merellä. Pyynnin seurauksena Pohjois-Atlantin valaskannat taantuivat melko nopeasti ja valaanpyytäjät laajensivat pyyntialueitaan Tyynelle valtamerelle ja napa-alueille parempien saaliiden perässä.

1800-luvun lopulla maaöljyn johdannaiset valtasivat markkinat ja valasöljyn kysyntä romahti. Valaanpyynnin ympärille kehittynyt teollisuus pyrki kuitenkin pitämään elinkeinoaan yllä kehittämällä uusia tuotteita valaasta – maaleja, voiteluaineita, korsettien tukirakenteita, ruoskia – mutta ei mitään sellaista jota ei voitaisi valmistaa muusta raaka-aineesta. Lisäksi pyyntitekniikan kehittyminen johti valaskannat sukupuuton partaalle, joka lopulta lopetti lähes koko liiketoiminnan lukuunottamatta valaiden pyytämistä ravinnoksi. 

Valaanpyynnin ympärille kehittyneen liiketoiminnan kasvu ja tyrehtyminen on hyvä esimerkki luonnonvarojen ympärille kehittyneestä liiketoiminnasta, jossa luonnonantimia on hyödynnetty epäeettisesti kestämättömällä tavalla.

Merten luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen

Blue Growth korostaa meren hyödyntämistä kestävällä tavalla. Nykypäivänä valaita "hyödynnetään" kestävästi, sillä valaat ovat merkittävä turistien huokutin monilla rannikkoalueilla.

Merten luonnonvarojen hyödyntäminen ja luonnonsuojelu ovat usein ristiriidassa keskenään. Merten suojelu korostaa merten koskemattomuutta, mutta meidän pitää kuitenkin hyväksyä, että merien hyödyntäminen muuttaa luonnontilaa, aivan kuten kuten maa-alueillakin. Tällä hetkellä merelliset toiminnot ovat melko siiloutuneet ja yhtenäinen merten aluesuunnittelu on vasta alkutekijöissään.

Yksi globaaleja trendejä  on kalankasvatuksen lisääntyminen. Suomessakin kalaa syödään vuosittain yhä enemmän, mutta olemme riippuvaisia tuontikalasta huolimatta laajoista merialueistamme. Kalankasvatuksen lisääminen merialueille loisi Suomeen uusia työpaikkoja ja voisi jopa tehdä Suomesta kalatalouden vientimaan.

Kalankasvatuksen lisäämistä ei kuitenkaan voida tehdä pelkästään poliittisin perustein. Kuten hyvin tiedetään, kalankasvatus lisää ravinnepäästöjä Itämereen, karkaavat kalat voivat vahingoittaa luonnonkantojen perimää sekä levittää kalatauteja luonnonkantoihin. SmartSea pyrkii tuottamaan uusia innovaatiota, jotta kalankasvatuksen lisääminen ilman näitä riskejä olisi mahdollista.

Toinen globaali trendi on tuulivoimapuistojen rakentaminen rannikkoalueiden ulkopuolelle. Tuulivoimapuistojen koko tulee suurenemaan merkittävästi tulevaisuudessa ja esim. nyt suunnitellaan Englannin rannikolle 1.2 GW tehoista tuulivoimapuistoa. Vertailun vuoksi Porin Tahkoluodon tuulivoimapuiston tuotanto tulee olemaan 0.04 GW.

Merten kestävä hyödyntäminen vaatii, että kaikkia merellisiä toimintoja tarkastellaan samanaikaisesti. Esimerkiksi Itämerellä joidenkin kalakantojen voimakkuuteen vaikuttavat rehevöityminen, ilmastonmuutos, kalastus ja muutokset kutualueilla. Nämä kaikki tekijät pitää ottaa huomioon kun kalakantojen muutoksia arvioidaan tulevaisuudessa.

SmartSea-hankkeessa tutkitaan myös miten merellisiä toimintoja voitaisiin keskittää. Tämä vähentäisi merkittävästi ympäristön kuormitusta. Yksi ajatus on kehittää merellinen keidas, jossa voitaisiin yhdistää tuulivoiman tuotanto ja kalankasvatus.

Merirakenteet eivät ole välttämättä haitta meriympäristössä, vaan ne voivat myös edistää luonnonkalojen poikastuotantoa. Hyvällä suunnittelulla rakenteista voidaan tehdä monimuotoisia, jolloin rakenteet tarjoavat kalanpoikasille ideaalisen riuttamaisen kasvuympäristön. 

Lisätietoja

www.smartsea.fi
Twitter: @SmartSeaProject


[1]  EU:n sinisen kasvun strategia http://ec.europa.eu/maritimeaffairs/policy/blue_growth/

[2]  Dahlgren, S., Mrozowksi, T., Källström, N., Seppä, T., Lind, F., Wallin, M., Morin, M., 2015. Restoring waters in the Baltic Sea region. A strategy for municipalities and local governments to capture economic and environmental benefits. The Boston Consulting Group, Inc. 50 pp.

Kuva: Veikko Somerpuro

Blogeja 2016

Viimeksi muokattu 17.5.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »