Jaana Laitinen: Promo@Work – Terveyden edistämistä työpaikoilla

Kuinka moni meistä miettii kiireisen työpäivän keskellä lounasta valitessaan, mikä siinä suojaa diabetekselta tai sydäntaudeilta? Terveyttä on Suomessa perinteisesti edistetty sairauskärjellä, mutta motivoisiko työkyky ja työstä palautuminen.

Työ vaikuttaa usein elintapoihimme, siihen mitä ja milloin syömme tai juomme, minkä verran liikumme tai nukumme. Toisaalta työ voi vaatia terveyttä ja turvallisuutta, joka haastaa terveellisiin valintoihin. Työpaikoilla on mahdollisuuksia edistää terveyttä nykyistä enemmän. Keinoina ovat tällöin työympäristö ja työyhteisö yksilöihin vaikuttamisen ohella.

Työpaikkaruokalat opettivat työikäiset syömään kasviksia. Ruokapalveluja on kuitenkin tarjolla eniten siisteissä sisähommissa päivätyötä tekeville. Fyysisesti raskasta työtä tekevien aivot ja lihakset tarvitsevat myös polttoainetta, mutta miten toteuttaa ruokailu erilaisissa työoloissa. Liian kevyt eväsruokailu työpäivän aikana saa illalla syömään liikaa, jonka myötä ei jaksa liikkua. Liian vähäinen liikunta johtaa lihomiseen ja huonoon kuntoon. Mutta miten motivoida ja mihin ohjauksessa pitäisi kiinnittää huomiota, jotta huonokuntoisuuden ura kääntyisi hyvään kuntoon ja pitkään työuraan johtavalle polulle?

tyomiehet

Huonokuntoinen kuormittuu herkästi liikaa eikä kroppa ennätä palautua arkisin tai edes viikonloppuisin. Tuki- ja liikuntaelimistön kuormitus kasautuu, tulee kipuja ja oireita. Työ syö silloin miestä ja naista. Yövuorossa ruoan määrällä ja laadulla on enemmän merkitystä kuin päivävuorossa, koska elimistö on levossa yöllä vaikka vireyden pitäisi olla maksimissaan esimerkiksi työ- tai liikenneturvallisuuden takia. Vuorotyöläisillä on usein myös unihäiriöitä, mikä voi heikentää sinnikkyyttä terveellisiin valintoihin, vähentää luovuutta työtehtävien hoidossa ja heikentää palautumista. Univaje lisää myös ruokahalua ja erityisesti makeat ja rasvaiset ruoat maistuvat, mikä lihottaa.

Elintavoilla voidaan vaikuttaa päivittäiseen ja pitkäaikaiseen työkykyyn sekä työstä palautumiseen. Promo@Work-hanke tuottaa näistä tutkimusnäyttöä ja suositukset työpaikoille terveyden edistämiseen. Tuotamme myös tutkimustietoa ohjauksen ja suostuttelevan teknologian keinoista ja merkityksestä terveyden edistämisessä. Lisäksi tuotamme kriteerit terveyden edistämisen taloudellisten vaikutusten arviointiin erityisesti pienyrityksissä, joissa sairaspoissaolot eivät toimi mittarina. Toteutamme työpaikkaterveyden edistämisen interventiotutkimuksen pienyrittäjien terveyden, työkyvyn ja työstä palautumisen edistämiseksi. Suomalaisista yrityksistä noin 95 % on pienyrityksiä, joissa on 1-9 työntekijää. Pienyrittäjän hyvä terveys ja työkyky ovat edellytys yrityksen taloudelliseen menestykseen ja kasvuun, mikä on erityisen tärkeää Suomen talouden kannalta.

Puolesta puhuminen on yksi terveyden edistämisen keino. Haastamme työpaikoilla tapahtuvan terveyden edistämisen puolestapuhujiksi poliittiset päättäjät, työnantajien ja työntekijöiden liitot ja järjestöt sekä yrittäjien edustajat.  Työelämän ja työpaikan eri toimijoiden osallistuminen yhteiskehittämiseen luo työpaikoille omia, toimivia ratkaisuja, joihin voimme sitoutua. Parhaimmillaan myös työterveyshuolto ja työsuojelu tukevat tätä toimintaa. Tavoitteenamme on saada työpaikan terveyden edistämisen suunnitelmat osaksi työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa tai/ja työsuojelun toimintaohjelmaa.

Viimeksi muokattu 16.11.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »