Mikko Niemelä: Eriarvoisuuden torjuminen vaatii laaja-alaista ymmärrystä

1.6.2016

Vuonna 2013 Kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtaja Christine Lagarde totesi Maailman talousfoorumissa pitämässään puheessa, että ”liiallinen eriarvoisuus syövyttää kasvua; se syövyttää koko yhteiskuntaa”[1]. 

Lagarden lausunto koskee eriarvoisuuden sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia. Saadaksemme täydellisen kuvan eriarvoisuuksien mekanismeista meidän tulisikin tarkastella lopputuloksina (kuten tulo- tai varallisuuseroina) ja mahdollisuuksina (kuten koulutus) ilmenevää eriarvoisuutta sekä niiden sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia seurauksia.   

Eriarvoisuuden kasvu on saanut laajaa kansainvälistä huomiota. Samaan aikaan länsimaiset hyvinvointivaltiot ovat kuitenkin tilanteessa, jossa jatkuva taloudellinen kasvu ei ole enää mahdollista.  

Uutta tilannetta on kutsuttu pysyväksi niukkuudeksi. Sen ovat aiheuttaneet pitkän aikavälin rakennemuutos teollisuudesta palveluihin, heikentynyt talouskasvu ja palvelualojen matalampi tuottavuus yhdessä hyvinvointivaltion lupausten kanssa[2]. Vuosien 2007/8 talouskriisi on entisestään vahvistanut tätä kontekstia. 

TITA-hankkeella kokonaisvaltainen ote  

Tässä tilanteessa entistä olennaisempaa on ymmärtää eriarvoisuuden mekanismeja laaja-alaisesti, jotta voisimme kaventaa sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia eriarvoisuuksia taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.

Eriarvoisuuden kaventaminen niukkuuden aikana (TITA) -hankkeen tavoitteena on paikantaa ne politiikan osa-alueet, jotka vaikuttavat keskeisesti eriarvoisuuteen. Hanke myös tuottaa sovellettavissa olevia suosituksia poliittisen päätöksenteon tueksi.

TITA-hanke tutkii taloudellisen eriarvoisuuden lisäksi mahdollisuuksien tasa-arvoon vaikuttavia politiikkoja. Lisäksi hanke tarkastelee eriarvoisuuden sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia kasautuvan huono-osaisuuden, terveydentilan, rikollisuuden ja koetun hyvinvoinnin näkökulmista.

Uskomme, että hankkeen edustama kokonaisvaltainen lähestymistapa mahdollistaa päätelmien tekemisen siitä, millä tavoin eri politiikkalohkot voivat vaikuttaa eriarvoisuuteen ja sen seurauksiin. Eriarvoisuutta ei vähennetä pelkästään sosiaali- ja terveyspoliittisin toimenpitein, sillä siihen vaikutetaan laaja-alaisella yhteiskuntapolitiikalla, kuten työ-, elinkeino-, koulutus-, vero-, asunto- ja aluepoliittisilla ratkaisuilla.

Hanke täydessä käynnissä

TITAn viisi työpakettia ovat käynnistyneet suunnitellusti. Jo syksyllä 2015 hankkeen tutkijat olivat mukana analysoimassa pääministeri Juha Sipilän hallituksen säästö- ja uudistuspäätöksiä muun muassa lääkekorvausten ja eläkeläisten asumistuen osalta.

Hanke lähti myös partneriksi tutkijaryhmään, joka selvittää valtioneuvoston kanslian tilaamana perustulokokeilun vaihtoehtoja.

Konkreettisten ja välittömästi poliittista päätöksentekoa ja sen valmistelua palvelevien asiantuntijatehtävien lisäksi tutkijat ovat myös ehtineet keskittyä pidempikestoiseen tieteelliseen tutkimuksentekoon. Useampia kansainvälisissä vertaisarvioiduissa, tieteellisissä lehdissä julkaistuja artikkeleja on jo ehditty julkaista strategisen tutkimusrahoituksen turvin, mutta huomattavasti suurempi joukko tutkimuskäsikirjoituksia on työn alla.

Tutkimuksellisesti erityisen hedelmällisiä tapahtumia ovat olleet työpakettien omat pienemmät seminaarit, joita on ehditty pitää Tukholmassa, Turussa ja Helsingissä. Jatkoa on luvassa kesäkuun alussa Pieksämäellä. Näissä seminaareissa eri tutkimusinstituutioista tulevat saman aihepiirin tutkijat ovat päässeet keskustelemaan keskenään.

Aito yhteistyö edesauttaa uudenlaisten ideoiden ja työkalujen leviämistä ja uusien yhteistyömuotojen ja -hankkeiden syntymistä. Samalla se vähentää päällekkäisiä toimintoja eri instituutioiden välillä.

Tutkimusinstituutioiden ja hankkeen työpakettien välinen yhteistyö on myös edellytys sille, että voimme entistä paremmin tunnistaa eriarvoisuuden mekanismeja ja eriarvoisuuden sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia.

Lisätietoja TITAsta on hankkeen verkkosivuilla. Hanketta voi seurata myös Facebookissa ja Twitterissä.


 

 

[1] Lagarde, C. 2013. A New Global Economy for a New Generation. The World Economic Forum, Davos, January 23, 2013.

[2] Pierson, P. ed., 2001. The New Politics of the Welfare State. Oxford University Press, Oxford.

Blogeja 2016

Viimeksi muokattu 1.6.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »