Kaupungistuva yhteiskunta -ohjelma tutkii kaupungistumisen vaikutuksia

urbanisation

 

 

 

 

 

 

 

Ensi vuonna päättyvässä Kaupungistuva yhteiskunta -ohjelmassa lisätään tietoa kaupungistumisesta ja sen vaikutuksista kaupunkien ja alueiden väliseen vuorovaikutukseen ja alueiden elinvoimaisuuteen. Ohjelma on yksi Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston ohjelmista.

Ohjelmajohtaja, professori Riitta Kosonen kertoo, että ohjelman kolme konsortiota täydentävät toisiaan: ”Yhdellä on suunnittelunäkökulma, toisella muuttoliike kaupungistumisen aikana, kolmannella kaupunkilaisten osallistumisen hyödyntäminen eli miten kaupungit ovat asukaslähtöisesti ketterämpiä.” Kososen mukaan vuorovaikuttamisella hankkeiden antia on päästy viemään myös päätöksentekijöille.

Konsortiot käsittelevät myös yhteisiä teemoja kuten maahanmuuton vaikutusta kaupunkikehitykseen. ”Järjestimmekin konsortioiden pohjalta ympäristöministeriön kanssa nelisosaisen Tutkittua tietoa maahanmuutosta- seminaarisarjan, joka valotti maahanmuuttajan polkua lähtömaasta vastaanottokeskuksiin ja sieltä kohti täysarvoista kansalaisuutta ja kaupunkilaisuutta”, Kosonen kertoo.

Käytännön ja tutkimuksen keinoin kohti toimivampia ja kestävämpiä kaupunkeja

Millainen on ketterä kaupunki? Tähän vastaa ja tätä tutkii samanniminen eli DAC-hanke. Sen keskiössä ovat asukkaiden muuttuvat tarpeet asua, elää ja liikkua.

”Tuotamme tietoa kaupunkilaisten moninaistuvista tarpeista, jotka liittyvät asumiseen, liikkumiseen, työskentelyyn ja elämiseen. Etsimme ratkaisuja, joilla näihin tarpeisiin vastaaminen onnistuisi yhteistyössä asukkaiden kanssa entistä paremmin”, kertoo hankkeen vetäjä, yliopistonlehtori Helena Leino Tampereen yliopistosta.

Hanke on todella monessa mukana. Se on ollut järjestämässä uudenlaisia osallistumisväyliä kaupunkilaisille, jotka haluavat kehittää kaupunkia ja siellä olevia yhteisöjä. Hankkeessa on kehitetty kaupunkilaisia palvelevaa yritystoimintaa, kuten taloyhtiöiden yhteiskäyttöautoja ja yhteistiloja ja tyhjillään olevien työtilojen joustavampaa käyttöön ottamista. Hankkeessa on myös tutkittu haavoittuvassa asemassa olevien kuten ikääntyneiden tai maahanmuuttajien toimijuutta kaupungeissa.

”Olemme seuranneet ja toteuttaneet kokeiluja, jotka ovat paljastaneet yhteisöllisten väliaikaisten työtilojen tarpeen. Olemme analysoineet hankkeen aikana sitä, miten tutkimusyhteisö voi olla mukana kehittämässä kaupungin hallinnollisia käytäntöjä, ja miten nämä käytännöt vaihtelevat suuresti eri kaupungeissa. Erityisesti olemme olleet mukana kehittämässä Tampereelle rakentuvaa uutta Hiedanrannan kaupunginosaa”, kertoo Mahdollistava kaupunki -osahankkeen johtaja, yliopistonlehtori Markus Laine Tampereen yliopistosta.

”Kestävä kaupunkikehitys vaatii olemassa olevien rutiinien ja käytäntöjen murtamista niin yksilötason valinnoissa kuin kaupunkien hallinnollisissa toimintatavoissa unohtamatta kansallisen tason lainsäädäntöä. Kaupungeissa tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota kaupunkilaisten sosiaalisiin verkostoihin ja yhteisöihin, jotta voimme puhua kestävästä kaupunkikehityksestä”, täydentää Leino.

Hanke on tarttunut käytännön tekemiseen kokeilevalla otteella. Yhtenä esimerkkinä on julkisen saunan ideointi Hiedanrantaan, jota on toteutettu yhteiskehittämisen keinoin. Hanke on myös julkaissut taloyhtiöille oppaan täydennysrakentamisen liiketoimintamalliksi. Tekeillä on lisäksi ”keittokirja”, jossa kerrotaan uudenlaisista ja koetelluista asukaslähtöisistä asumisen, suunnittelun ja rakentamisen vaihtoehdoista.

Omaleimaisinta DAC-hankkeessa on, että kaupunkilaiset ovat kehittämisen ajureita. ”Olemme tehneet aktiivista ja ennakkoluulotonta toimintatutkimusta erilaisten yhteisöjen kanssa. Aineiston kertyessä olemme lähteneet kokeilemaan uusia menetelmiä monitieteisten aineistojen ja tutkijanäkökulmien yhteen saattamiseksi. Olemme aidosti kiinnostuneita siitä, miten monitieteistä tietoa voidaan sovittaa yhteen tehokkaasti ja kaikkien näkemyksiä hyödyntäen. Olemme esimerkiksi kokeilleet teatterin keinojen ja asiantuntijatiedon yhdistämistä draamatyöpajoissa, joissa asukkaat, kaavoittajat ja tutkijat yhdessä tutkivat asumisen tarpeita”, kuvaa Tulevaisuuden kaupunki -osahankkeen johtaja Nina Wessberg VTT:ltä.

DAC on tehnyt tähän mennessä kaksi politiikkasuositusta. Toinen on tehty yhteistyössä Suomen Ympäristökeskuksen kanssa ja toinen Suomen Akatemian rahoittaman TRUST-kärkihankkeen kanssa, joka keskittyi yksin tulleiden maahanmuuttajanuorten asumisen ratkaisuihin. Kaksi politiikkasuositusta on valmisteilla.

”Haluamme tarjota konkreettisia uudenlaisia ratkaisuja erikokoisille kaupungeille ja lisätä eri toimijoiden valmiuksia hyödyntää niitä. Näin kaupunkien kehittämiseen pystytään tuomaan taloudellisten ja teknisten näkökulmien rinnalle vahvemmin inhimillinen ulottuvuus. Siten Suomessa pystytään kehittämään monenlaisia, persoonallisia, ihmisten kannalta toimivia ja ihmisistä voimansa saavia kaupunkeja. Argumenttimme on, että vain tämänkaltaiset kaupungit houkuttelevat tulevaisuudessa asukkaita ja yritystoimintaa luokseen”, perustelee hankkeen johtaja Leino.

DACissa ovat mukana Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT ja Suomen ympäristökeskus.

Kestävä kaupungistuminen tavoitteena

BEMINE-tutkimushanke tutkii kaupungistumista ja kehittää työkaluja yhdyskuntasuunnitteluun. Hanke kehittää demokraattisia ja tehokkaita käytäntöjä maankäyttöön, asumiseen, liikkumiseen, palveluihin ja elinkeinoihin. Tutkimusta tehdään yhteistyössä kaupunkien, kaupunkiseutujen, suunnittelijoiden, ministeriöiden ja muiden valtion laitosten sekä yksityissektorin ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Suomen kaupunkiseuduille on kehitetty niin sanottua MALPE-toimintamallia, jonka pyrkimyksenä on sovittaa valtion ja kuntien yhteistyönä maankäytön (M), asumisen (A), liikenteen (L), palveluiden (P) ja elinkeinojen (E) suunnittelunäkökulmia yhteen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 


”Tavoitteenamme on edistää kestävää kaupungistumista. Tämän toteutamme mahdollistamalla eri toimijoiden yhteiskehittämiseen perustuvan tilannekuvan syntyminen kaupungistumisesta ilmiönä ja sen paikallisista vaikutuksista. Työn pohjana toimivat tuottamamme tilastopohjaiset analyysit ja mallintamistyökalut, mutta varsinainen hyöty saadaan integroimalla malleihin eri toimijoiden näkemyksiä tulevaisuuden kehitykseen vaikuttavista tekijöistä ja tavoitteista”, kertoo konsortion johtaja, kaupunkisuunnittelun professori Raine Mäntysalo Aalto-yliopistosta.

BEMINE tuottaa työkaluja, joiden pohjalta eri toimijat voivat tuoda omat tavoitteensa yleiseen tietoon ja arvioida niitä suhteessa erilaisiin tulevaisuuspolkuihin. Hankkeen tavoitteena on myös tuoda yhteen keskeiset kaupunkiseutujen suunnittelun toimijat rakentamaan yhteisymmärrystä suunnittelun tavoitteista ja visioista.

”Tarkastelemme eri viranomaisten, yritysten ja yhteisöjen tavoitteita ja toimintatapoja suhteessa kaupungistumisen tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Otamme huomioon myös kaupungistumiseen vaikuttavat hallinnon muutokset, kuten maakuntauudistuksen, sosiaali- ja terveydenhoidon uudistuksen sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen, joissa tehdään toisaalta kaupungistumisen ilmiöihin liittyviä päätöksiä ja tarvitaan tietoa ilmiön kehittymisestä. Tarjoamme eri toimijoiden käyttöön menetelmiä, joiden avulla he voivat entistä paremmin käsitellä tulevan kaupunkikehityksen kannalta olennaisia kysymyksiä ja arvioida yhdessä, mitä tavoitteiden saavuttaminen vaatii, milloin ja keneltä.”

BEMINE on järjestänyt runsaasti erilaisia tapaamisia ja tilaisuuksia, esimerkiksi puolivuosittain vuorovaikutusfoorumeita, joissa on ollut noin sata osallistujaa ja runsaasti sidosryhmien edustajia.

Tutkimustuloksia on viestitty laajasti paitsi hankkeeseen osallistuneille tahoille, myös muille kaupungeille, maakuntien liitoille ja eri ministeriöille sekä kansainvälisesti. Arviota kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen tulevasta kehityksestä on käytetty valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistuksen valmistelussa ja ympäristöarvioinnissa. Tuloksia hyödynnetään parhaillaan osana maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta. Tulokset ovat käytössä myös keskeisissä asuntomarkkinoiden rahoituslaitoksissa muun muassa lainojen vakuusarvojen arvioinnissa.

Esimerkkinä tulosten käytännön soveltamisesta on Lahden kaupungin yleiskaavan toteuttamisohjelma, jossa tuloksia yhdyskuntarakenteen kynnysarvoista on hyödynnetty kaavojen toteutumisen edistämiseen ja vajaakäyttöisten kaava-alueiden estämiseen. Kaupungistumisen ekologisia vaikutuksia on analysoitu KEKO-työkalulla, joka laskee uuden yhdyskunnan ja täydennysrakentamisen kasvihuonekaasupäästöt, luonnonvarojen käytön sekä vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin.

BEMINEssä ovat Aalto-yliopiston lisäksi mukana VTT, Tampereen yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Jyväskylän yliopisto, Tampereen kaupunkiseutu, Demos Helsinki sekä kansainvälisinä yhteistyökumppaneina Newcastlen yliopisto, Norjan ympäristö- ja biotieteellinen yliopisto sekä Manchesterin yliopisto.

Kaupungistumisen nykytila ja tulevaisuus tutkimus- ja kehittämiskohteena

URMI-hanke tutkii kaupungistumisen nykytilaa ja tulevaisuutta Suomessa. Nimi tulee sanoista urbanization, mobilities ja immigration eli kaupungistuminen, mobiliteetti ja maahanmuutto. Hanke perehtyy kestävän kehityksen politiikkoihin ja käytäntöihin sekä maahanmuuton vaikutuksiin kaupunkiseuduilla.

URMI tuottaa konkreettisia kaupunkien kehittämiseen liittyviä tutkimustuloksia muun muassa Suomen kaupunkijärjestelmän mahdollisista tulevista kehityspoluista ja kaupunkien kehittämiseen liittyvien politiikkojen ja käytäntöjen liikkuvuudesta sekä maahanmuuton merkityksestä Suomen kaupungistumisessa. Hanke on tuottanut uutta tietoa turvapaikanhakijoiden ja paperittomien elämästä Suomessa.

Hanke on selvittänyt kaupunkien, järjestöjen, yritysten ja eri aihepiirien asiantuntijoiden näkemyksiä haastattelujen ja työpajojen avulla. URMI on kyselyllä kartoittanut kaupunkien kestävästä kehityksestä hyvinä pitämiä käytäntöjä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti.

Hanke pystyy arvioimaan tavoitteiden eli kestävän kehityksen ohjelmien, segregaation tai maahanmuuttajien kotouttamisen onnistumista Suomen suurimmilla kaupunkiseuduilla ja vertaamaan niitä keskenään.

URMIn tuloksia ja asiantuntemusta on hyödynnetty paljon esimerkiksi mediassa. URMI on myös ollut suoraan yhteydessä useiden ministerien ja kansanedustajien kanssa sekä keskeisten kaupungistumisen kehitykseen vaikuttavien toimijoiden kanssa. URMI- ja BEMINE-hankkeet järjestivät yhdessä myös Helsingin pormestaritentin viime kunnallisvaalien yhteydessä.

URMI on työstänyt kaupunkiskenaarioita, edistänyt kestävän kehityksen politiikkojen liikkuvuutta ja selvittänyt turvapaikanhakijoiden ja paperittomien tilannetta ja sitä, miten heidän tilanteensa on vaikuttanut Suomeen. 

”URMIn aikajänne on kaksi vuosikymmentä eteenpäin, joten hankkeelle oleellista on saada aikaa muutos kohti laajempaa ja syvällisempää ymmärrystä kaupungistumisesta ja siihen vaikuttavista ajureista. Tätä kautta varsinkin kaupungistumista ohjaamaan pyrkivän julkisen sektorin toiminta rakentuu kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesta strategisemman, pitkäjänteisemmän ja oikein valittujen tutkimusperusteisten näkökulmien mukaisesti”, arvioi hankkeen johtaja, professori Jussi Jauhiainen Turun yliopistosta.

URMI on kehittänyt mobiilipaikannusmenetelmiä ylikansallisten kaupunkiseutujen väliseen yhteistyöhön ja skenaariomenetelmiä, joita voi hyödyntää kaupunkien ja muiden toimijoiden omissa, tulevaisuutta luotaavissa tulevaisuustyöpajoissa. Lisäksi URMI on hankkinut kansainvälisesti ainutlaatuisen ulkomaalaisväestön asumista ja työntekoa koskevan rekisteriaineiston. Hanke on tehnyt myös kenttätutkimusta Syyrian, Afganistanin, Irakin ja Turkin rajaseuduilla ja saanut sieltä kansainvälisesti merkittäviä aineistoja turvapaikanhakijoista, pakolaisista ja paperittomista. Heitä on seurattu lähtömaiden lähituntumassa, EU:n rajoilla ja kohdemaissa EU:n sisällä.

 

 

 

 

 

 

 

 


”URMIn on luonut tutkimusperusteista uutta tietoa, joka on sitouttanut kaupungistumisen keskeisiä toimijoita hahmottamaan tulevaisuuspolkuja. Olemme tukeneet keskeisiä toimijoita ymmärtämään kaupungistumisen prosesseihin liittyviä ilmiöitä kestävään kaupungistumiseen liittyviä politiikkoja ja käytäntöjen liikkuvuutta sekä maahanmuuttoa. Olemme auttaneet toimijoita suuntautumaan mielekkäille tulevaisuuspoluille, jotta kaupungistumisesta saatavat hyödyt olisivat mahdollisimman suuret ja haitat mahdollisimman pienet koko suomalaiselle yhteiskunnalle”, kertoo Jauhiainen.

URMIssa ovat mukana Turun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tarton yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Siirtolaisuusinstituutti, Åbo Akademi ja Demos Helsinki.

Teksti: Leena Vähäkylä
Kuvat: Carlos "Grury" Santos/unsplash.com, chuttersnap/unsplash.com ja Koushik Das/unsplash.com

Viimeksi muokattu 14.9.2018
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJASELOSTEET »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »