Globaali turvallisuus hahmottuu rajojen kautta

Professorit James Scott, Laura Assmuth ja Ilkka Liikanen

Professorikolmikko James Scott, Laura Assmuth ja Ilkka Liikanen 

Poliittisen turvallisuusympäristön äkilliset muutokset, historiallisen laajat kansainväliset muuttoliikkeet, suomalaisen yhteiskunnan resilienssin eli esimerkiksi sietokyvyn haasteet, ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden yhä tiiviimpi kietoutuminen toisiinsa. Muun muassa nämä ajankohtaiset aiheet kuuluvat Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman GLASE-konsortion tutkimuskohteisiin.

GLASE, Globaalin turvallisuuden monikerroksiset rajat, on kolmivuotinen hanke, jota koordinoi Itä-Suomen yliopisto. Konsortion budjetti on lähes kaksi miljoonaa euroa, ja sen neljään teemaryhmään kuuluu yli 20 tutkijaa Itä-Suomen, Helsingin ja Oulun yliopistoista sekä Raja- ja merivartiokoulusta. Yhteistyötä tehdään myös muun muassa useiden ministeriöiden, Maahanmuuttoviraston sekä Suomen Punaisen Ristin kanssa.

”Pyrimme ymmärtämään paikallisen, kansallisen ja globaalin turvallisuuden suhdetta tarkastelemalla niitä rajojen prisman läpi. Rajat ovat rajapintoja kotimaisten ja laajempien kansain- ja kulttuurienvälisten kontekstien välillä, jotka vaikuttavat perustavanlaatuisesti turvallisuuteen monella tasolla”, luonnehtii konsortion johtaja, alue- ja rajatutkimuksen professori James Scott Itä-Suomen yliopistosta.

Konsortion tutkimushaasteet ovat erittäin ajankohtaisia muuttuvassa globaalissa maailmassa, jossa rajat ja niiden ylittäminen eri muodoissaan vaikuttavat sekä valtioihin että yksittäisiin ihmisiin lukemattomin tavoin.

”Samalla kun keskinäinen riippuvuus vaatii yhä enemmän kansainvälistä yhteistyötä, on myös havaittavissa liikettä kohti entistä ahdasmielisempää maailmankuvaa”, Scott toteaa. Pelko paikallisen päätösvallan menettämisestä voi johtaa siihen, että politiikalta toivotaan yksinkertaisiin ratkaisuihin perustuvia selkeitä toimenpiteitä. Näin ollen myös Brexitin ja erilaisten populististen liikkeiden suosion kaltaiset ajankohtaiset ilmiöt ilmentävät osaltaan globaalin turvallisuuden monikerroksisuutta.

Oman maan rajojen tarkastelu ei riitä 

Ajankohtaisuuden lisäksi GLASE-konsortion toiminnassa korostuu monialaisuus. Tutkijoiden asiantuntemus ulottuu maantieteestä sosiologiaan, yhteiskuntapolitiikkaan ja oikeustieteisiin.

”Elementtejä, jotka ovat olleet läsnä jo aiemmin, tuodaan tässä uudella tavalla yhteen. Niitä ovat esimerkiksi rajatutkimus, EU:n integraation tutkimus sekä ihmisten liikkuvuus ja migraatio”, kuvailee professori Ilkka Liikanen Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitokselta. Hänen johtamansa teemaryhmä tarkastelee rajasuhteiden muutosten poliittisia vaikutuksia Euroopassa ja lähialueilla.

Maantieteellisen sijaintinsa ja historiansa vuoksi Suomella on erityisasema EU:n ja Venäjän välisessä rajatutkimuksessa. Liikanen kuitenkin korostaa, ettei turvallisuutta pidä tarkastella ainoastaan kahdenvälisenä asiana vaan se liittyy laajempiin globaaleihin prosesseihin. Myös EU-politiikan ja kansallisen politiikan suhde on tärkeä osa teemaryhmän tutkimusta.

Yksi esimerkki uudenlaisesta elementtien yhdistämisestä on joensuulaisten yhteiskuntamaantieteen tutkijoiden Minna Piipposen ja Joni Virkkusen tutkimus, joka käsittelee Sallan ja Raja-Joosepin kautta Venäjältä Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita. Pohjoisen maahanmuuton kautta on mahdollista tarkastella, mitä Venäjällä tapahtuu ja miten se vaikuttaa Suomen ja EU:n ulkorajoihin.

”Lähinaapuruuden lisäksi kannattaa tarkastella myös globaalia muutosta, katsoa omien rajojen ulkopuolelle ja kauemmaksikin. Se, mitä tapahtuu Venäjän ja muiden maiden suhteissa, voi vaikuttaa myös meihin”, Virkkunen korostaa.

Minna Piipponen ja Joni Virkkunen

Minna Piipponen ja Joni Virkkunen

Esimerkiksi Venäjän maahanmuuttopolitiikan kiristyminen ja siihen liittyvät karkotukset ja maahantulokiellot voivat vaikuttaa suoraan turvapaikanhakijoiden määriin EU-maissa, ja samoin Venäjän ja Keski-Aasian maiden väliset muuttoliikkeet heijastuvat myös Eurooppaan. Lisäksi erilaisten migraatioreittien syntymiseen ja suosioon vaikuttavat ihmisten väliset sosiaaliset verkostot ja tiedonkulku. Siksi tietämyksen on oltava ajan tasalla koko ajan.

”Sotaa käyvien maiden lähialueilla on yhä kymmeniä miljoonia ihmisiä, ja milloin tahansa esimerkiksi uusi kriisi tai huhut voivat taas laukaista jonkin uuden muuttoreitin. Toivottavasti tulevaisuudessa ei enää vedota siihen, ettei osattu ennakoida”, Piipponen tiivistää.

Pysyvät perhesuhteet luovat turvallisuutta arkeen

Globaalin turvallisuuden käsite ei liity ainoastaan kansainväliseen politiikkaan vaan myös jokapäiväiseen arkeen, ihmisten kokemuksiin ja aineelliseen hyvinvointiin. Samoin rajat voivat olla paitsi konkreettisia valtionrajoja, myös erilaisia symbolisia rajanvetoja eri ihmisten ja ihmisryhmien välillä.

Ruohonjuuritasolle turvallisuuskysymysten tutkimisen jalkauttaa Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Laura Assmuthin johtama teemaryhmä, joka tarkastelee arjen turvallisuutta maahanmuuttajien ja heidän perheidensä näkökulmasta.

Ihmisten arki on yhteiskunnallisen resilienssin kannalta keskeisessä asemassa. Arjen turvallisuuden ja sujuvuuden keskiössä puolestaan on Assmuthin mukaan aina perhe.

Oman perheen merkitystä ei vähennä se, millainen ja miten kaukana se on. Jos maahanmuuttaja joutuu jatkuvasti pelkäämään toisessa maassa asuvien läheistensä puolesta tai miettimään, miten voisi saada perheensä luokseen, epävarmuus ja väliaikaisuuden tunne saa hänet kokemaan, ettei elämä ole hänen omissa käsissään. Turvattomuus ja toivottomuus puolestaan on omiaan kärjistämään ongelmia.

”Jos ihminen on jo valmiiksi traumatisoitunut ja sitten päätyy pysyvään välitilaan, ilman mahdollisuutta päästä perheensä kanssa yhteen ja vailla mielekästä tekemistä, se vaikuttaa turvallisuudentunteeseen ja mielenterveyteen. Se on turvallisuusriski”, Assmuth muistuttaa.

Perhesuhteiden ylläpitämisen lisäksi toinen tärkeä asia onkin maahanmuuttajien mahdollisuus integroitua yhteiskuntaan. Siinä keskeisessä asemassa ovat kansalaisjärjestöt ja muut kolmannen sektorin toimijat.

”Kotouttaminen” on Assmuthin mukaan käsitteenä ongelmallinen ja jopa passivoiva, koska siinä maahanmuuttajat nähdään ylhäältäpäin tulevien toimien kohteena. Sen sijaan mahdollisuus toimia omana itsenään yhdessä kantaväestön sekä aiemmin maahan tulleiden kanssa edistää aitoa aktiivista kotoutumista.

”Omien voimavarojen löytäminen saa ihmisen kukoistamaan. Jos huomaa, että voi omalla toiminnallaan auttaa muita, se saa tuntemaan itsensä yhteiskunnan jäseneksi. Kun ihmisille annetaan mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä, he eivät koe olevansa pysyvästi odotushuoneessa.”

Tutkimus vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun

Tutkijoiden mielestä GLASE-konsortion työskentelyssä lisäarvoa tuo ennen kaikkea rajoja rikkova tutkimus. Eri yliopistojen hallinnoimat osaprojektit antavat mahdollisuuden toisaalta omaan erityisalaan keskittymiseen, toisaalta mielekkääseen ryhmätyöskentelyyn. Myös nuorille tutkijoille on pystytty tarjoamaan akateemisen maailman käytäntöihin nähden pitkiä useamman vuoden työsuhteita sekä vastuuta omien osahankkeidensa vetämisestä.

Konsortion kolmivuotinen rahoituskausi koetaan pitkäjänteisen ja laaja-alaisen tutkimuksen kannalta valitettavan lyhyeksi. Teemaryhmien johtajat korostavat, että tutkijoilla on oltava aihepiireistä vahva kokemus jo ennestään, koska esimerkiksi kartoitukseen ei rahoituksen puitteissa käytännössä ole aikaa. Todennäköistä heidän mukaansa kuitenkin on, että samoihin teemoihin tullaan muodossa tai toisessa syventymään vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin.

Kiitosta sen sijaan saa strategisen tutkimuksen rahoitukseen liittyvä vahva panostus vuorovaikutukseen ja viestintään. Hanketiedotuksen edellyttämä muodoltaan lyhyt yleistajuinen kirjoittaminen täydentää vertaisarvioitua tieteellistä kirjoittamista ja tuo työhön uusia näkökulmia. Konsortion tutkijat pitävät tärkeänä myös mahdollisuutta kirjoittaa suomeksi pääosin englanninkielisen vertaisarvioidun julkaisemisen rinnalla. Eri tiedotuskanavien monipuolinen hyödyntäminen edistää myös tutkimuksen päätymistä osaksi poliittista ja yhteiskunnallista keskustelua, mikä on yksi GLASEn keskeisistä tavoitteista.

 

GLASE on toinen Turvallisuus verkottuneessa maailmassa -ohjelman hankkeista. Ohjelmassa tehtävä tutkimus tukee turvallisuusympäristössä tapahtuvien muutosten seurantaa, analysointia ja ennakointia sekä uudenlaisten turvallisuusriskien huomioimista. Tavoitteena on tuottaa tietoa, joka luo edellytyksiä valtion perustehtävien, toimintavarmuuden ja kansalaisten turvallisuuden sekä turvallisuudentunteen edistämiseen että globaalin turvallisuusympäristön ja geopolitiikan muutoksien ymmärtämiseen.

Lue lisää Turvallisuus verkottuneessa maailmassa -ohjelmasta

Lue lisää GLASE-hankkeesta

Teksti ja kuvat: Anna Dannenberg

Viimeksi muokattu 8.6.2018
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJASELOSTEET »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »