Energia, ruoka ja vesi Suomen turvallisuuden perustekijöitä

Energia, ruoka ja vesi Suomen turvallisuuden perustekijöitä

Mitä on kokonaisturvallisuus? Se tarkoittaa paljon muutakin kuin perinteinen turvallisuusajattelu: siihen kuuluvat myös esimerkiksi energia-, ruoka- ja vesiturvallisuus sekä eri yhteiskunnan toimijoiden välinen yhteistyö. Näiden edistäminen on Winland-hankkeen (From Failand to Winland) keskeinen teema. Winland kuuluu Turvallisuus verkottuneessa maailmassa -ohjelmaan, joka on yksi Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston ohjelmista.

Hankkeessa on mukana useita eri tutkimusorganisaatioita ja sidosryhmiä vielä laajemmin. Aalto-yliopisto vastaa koko konsortion koordinaatiosta sekä ruokaturvan ja energiatalouden ja -tekniikan tutkimuksesta. Itä-Suomen yliopiston tutkijat tuovat konsortioon oikeustieteellisen osaamisen, kun taas Maanpuolustuskorkeakoulun alaa on yhteiskunnalle kriittisen infrastruktuurin resilienssi. Helsingin yliopistossa tutkitaan energiaturvallisuutta ja Suomen ympäristökeskus tarkastelee vesi- ja ilmastoteemaa sekä eri teemojen kytköksiä.

Eri ryhmien erikoisosaamisen ohella Winlandissa tehdään aktiivisesti uutta, tieteidenvälistä tutkimusta. Tässä keskeisiä ovat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koordinoima skenaarioprosessi sekä Demos Helsingin yhdessä Aallon kanssa vetämä yhteiskehittäminen.

”Winland tuo yhteen turvallisuus- ja kestävyyskeskusteluja sekä niiden toimijoita. Meidän iso työmme on hahmottaa näihin liittyviä eri aika- ja paikkatasoja sekä löytää niihin liittyviä mahdollisia ristiriitoja ja ratkaisuja”, kertoo hankkeen systeemisestä tutkimusotteesta hankekokonaisuuden johtaja Marko Keskinen Aallosta.

Suvi Sojamo ja Marko KeskinenSuvi Sojamo ja Marko Keskinen

Lähtökohtana, kuinka vältetään Failand ja saavutetaan Winland

Energiatutkijat miettivät energiajärjestelmiä ja niiden osuutta kestävyydessä ja turvallisuudessa. Myös Venäjän rooli nousee esille erityisesti Veli-Pekka Tynkkysen johtamassa osatutkimuksessa. Se pyrkii ymmärtämään, minkälaisia vaikutussuhteita energialla on Suomen ja Venäjän välillä, ja muistuttamaan siitä, kuinka kriittinen sektori energia on sekä turvallisuudelle että kestävyydelle. Venäjältä saadaan perinteisesti öljyä, maakaasua ja uraania, mutta nyt venäläiset omistavat myös rakennettavaa ydinvoimalaa.

Tynkkysen mukaan energiaturvallisuutta ajatellaan perinteisesti huoltovarmuutena ja siinä vielä rajatummin sähkönä. Ydinvoimalan osalta pitäisi kuitenkin miettiä myös, millä tavoin Suomi lyö itsensä kiinni itäiseen naapuriin, hän muistuttaa.

Konsortio aloitti tutkimuksensa yhdessä sidosryhmien kanssa kehitetyillä tulevaisuuskuvilla siitä, mikä voi mennä pieleen tulevaisuuden Suomessa. Siitä hankkeen nimeen keksittiin sana Failand. ”Nousimme väärällä jalalla ajattelemaan näin, jotta voisimme tunnistaa kipupisteet ja löytää ratkaisuja Winlandiin eli toivottavaan tulevaisuuteen”, kuvailee hankkeen koordinaattori Suvi Sojamo.

Skenaarioprosessia vetää Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa Burkhard Auffermann. Hänen ryhmänsä on auttanut hankkeen tutkijoita ja sidosryhmiä miettimään, mikä uhkaa energia-, ruoka- ja vesiturvallisuutta. ”Tarkoituksemme oli herätellä sekä itseämme että sidosryhmiämme miettimään tulevaisuutta uudella tavalla. Samalla se toi tämän hetken politiikkaan pidempää aikajännettä”, kertoo Keskinen.

Winlandin keskeisistä sidosryhmistä on koottu hankkeelle ohjausryhmä. Siinä on edustajia muun muassa maa- ja metsätalous-, puolustus-, sisä-, työ- ja elinkeino- sekä ympäristöministeriöistä sekä Valtioneuvoston tilannekeskuksesta. Mukana ovat myös Turvallisuuskomitea ja Huoltovarmuuskeskus, jotka itsekin tekevät aktiivista ennakointityötä. Keskisen mukaan nämä kaikki toimijat leikkaavat jollain tavalla turvallisuuden ja kestävyyden näkökulmia ja tuovat hankkeelle keskeisen ja tärkeän, moniäänisen tuen.

Kuivuuskin mukana tutkimuksessa

Hankkeessa tehdään myös energiaan, ruokaan ja veteen liittyviä kokonaisarviointeja, joissa huomioidaan poikittaiset kytkökset eri sektoreiden välillä. Sojamo kertoo, että rakenteilla on työkalu, jonka avulla voidaan hahmottaa kunkin osa-alueen tämänhetkinen tila ja mihin suuntaan se on menossa. Kokonaisarviointien perusteella voidaan rakentaa politiikkaohjausta ja suunnitella resurssien käyttöä.

Esimerkiksi tämän kesän vitsausta, helteen aiheuttamaa kuivuutta, Winland tutki jo kaksi vuotta sitten. Tutkimukseen liittyen ensi keväänä on suunnitteilla kuivuutta käsittelevä valmiusharjoitus Varsinais-Suomessa.

Sojamo muistuttaa, että yhteiskunnan vesiturvallisuus edellyttää kestävää vedenkäyttöä niin laadullisesti kuin määrällisestikin, mutta se edellyttää myös vesivarojen oikeudenmukaista jakautumista ja luonnonkatastrofien sietämistä globaalisti. ”Me olemme halunneet tuoda esille sitä, että lähes 50 prosenttia suomalaisten kokonaisvedenkulutuksesta jää rajojemme ulkopuolelle kuluttamiemme tuotteiden tuotannon kautta. Tämä koskee erityisesti ruokaa. Siksi tutkimme suomalaisten veden sekä Suomen vesivarojen käytön kestävyyden edellytyksiä kansainväliset riippuvuussuhteet huomioiden”, Sojamo korostaa.

Winlandin tarkastelemat teemat ovatkin myös globaalisti erittäin ajankohtaisia. YK on määritellyt vesiturvallisuuden veden käytön ja hallinnan tavoitetilaksi, kansainvälinen energiajärjestö IEA energiaturvallisuuden reunaehdot ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO puolestaan ruokaturvan. Sojamon mukaan Winland tarkastelee näitä määrittelyjä kriittisesti pohtien, toimivatko ne kokonaisuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

Toimintasuosituksilla vaikuttavuutta

Winlandin kannalta erityisen tärkeää on katsoa hankkeen teemoja myös rinnakkain yhdessä sidosryhmien kanssa. Ruokaturvaa pohditaan elintarvikealan kanssa, vesiturvallisuutta vesialan kanssa ja energiaa tietenkin energia-alan kanssa. Niin sanotun nexus-ajattelun avulla Winland tarkastelee energiaturvallisuuden, ruokaturvan ja vesiturvallisuuden yhteyttä toisiinsa sekä näiden roolia kokonaisturvallisuudessa. ”Nexus-ajattelu auttaa kiinnittämään huomion eri turvallisuuden alueiden välisiin kytköksiin ja tuo siihen systemaattista lähestymistapaa”, avaa Keskinen.

Winland on julkaissut tieteellisten artikkelien ohella tähän mennessä kaksi policy briefiä eli toimintasuositusta. Ensimmäinen julkaistiin vajaa vuosi sitten aiheenaan turvallisuus, toimijat ja sektorit ja se suositti turvallisuuden tarkastelemista kokonaisuutena, erityisesti Yhteiskunnan turvallisuusstrategian toimeenpanossa. Toinen policy brief julkaistiin tämän vuoden kesäkuussa, ja sen aiheina olivat riskienhallinta, kestävyys ja vastuullisuus yritysten arvoketjuissa osana energia-, ruoka- ja vesiturvallisuutta. Sojamo kertoo, että siinä vedettiin yhteen hankkeen tutkimusta yhteen erityisesti kokonaisturvallisuudelle tärkeille yrityksille. Esimerkiksi ruokaturvan varmistaminen keskittyy yhä enemmän yksityiselle sektorille.

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa keskeistä

Resilienssi eli kyky sopeutua muutoksiin on olennainen osa Winlandin tutkimusta. Tässäkin olennaisia ovat turvallisuuden ja kestävyyden rajapinnat sekä eri aika- ja paikkatasojen yhteydet. ”Resilienssi on eräänlainen ihannetila: Suomi, joka pystyy sopeutumaan erilaisiin ulkoa ja sisältä tuleviin muutoksiin. Resilienssissä korostuu, miten ymmärrämme asioita ja niiden välisiä suhteita.”

Toinen tämän hetken muotitoimintatapa on yhteiskehittäminen, jota sovelletaan ja kehitetään myös Winlandissa. Tätä prosessia vetää Demos Helsinki. ”Skenaarioprosessimme on hyvä esimerkki yhteiskehittämisestä. Kävimme sen avulla sidosryhmien kanssa läpi muutostarpeita ja saimme arvokkaita ajatuksia tutkimuksellemme. Lopulta olemme kuitenkin itse päättäneet, miten tutkimusta teemme.”

Keskisen mukaan tällä menetelmällä pyritään yhdistämään uutta tietoa ja vaikuttavuutta, tieteen integriteetistä tinkimättä. Sojamo kertoo, että vuorovaikutuksen avulla on pyritty löytämään sidosryhmistä keskeisiä portinvartijoita ja vaikuttamaan heihin. ”Vuorovaikutuskokemuksemme ovat tosi positiivisia. STN toimintataustana on vaikuttanut siihen, miten ovia on avautunut. Myös tutkijat ovat asennoituneet vuorovaikutukseen uudella tavalla.”

Yhteiskehittämis- ja vuorovaikutustyö on näkynyt myös sidosryhmien suuntaan. Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarviketeollisuusliitosta on ollut alusta lähtien mukana hankkeen ohjausryhmässä. Hän toimii Huoltovarmuusorganisaation elintarvikehuoltosektorissa poolisihteerinä. ”Halusimme tuoda hankkeessa esille sitä, että yritykset tuovat perustan kokonaisturvallisuudelle. Siksi on tärkeätä tavoittaa myös yrityksiä. Winland-hankkeessa on ollut tosi hyvä henki ja on ollut helppo osallistua sen työhön. Hankkeessa on pidetty muun muassa työpajoja, jotka ovat tuoneet lisäarvoa osallistujille ja innostusta osallistua toistekin. Strategisen tutkimuksen vuorovaikutusnäkökulmaa pitäisi lisätä tieteessä jatkossa. Sille on tarvetta ja se on hyödyllistä.”

Aili KähkönenAili Kähkönen

Teksti: Leena Vähäkylä
Kuvat: Ryan McGuire/Gratisography, Leena Vähäkylä

Viimeksi muokattu 9.8.2018
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »