Uudet strategisen tutkimuksen ohjelmat tarttuvat innolla vaikuttavuuteen

13.10.2017

Uudet strategisen tutkimuksen ohjelmat aloittivat työnsä konsortiojohtajien ja vuorovaikutusvastaavien tapaamisella. Paikalla oli kaikkien konsortioiden edustajia, jotka kertoivat hankkeiden olevan innokkaasti aloittamassa uudenlaista tapaa tutkia ja vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan.

Strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja Per Mickwitz korosti intoa tehdä yhdessä töitä. Hänestä nyt valitut konsortiot eli hankekokonaisuudet ovat hieno esimerkki hyvistä hankkeista. Samalla hän korosti vuorovaikutuksen merkitystä strategisissa hankkeissa ja erityisesti viestinnän merkitystä vaikuttavuudessa.

Konsortioiden johtajat saivat heti miettiä, millä aloilla heidän hankkeillaan on yhteistä ja mitä yhteistyötä voitaisiin tehdä.

 

Työkaluja automaation ja työpaikkojen lisäämiseen

Professori Kari Ullakko Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta vetää konsortiota Valmistus 4.0 – ja sen teknologiset, taloudelliset, koulutukselliset ja sosiaalipoliittiset strategiat, joka on osa Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä -ohjelmaa. Konsortiossa yhdistetään uudella tavalla teknologiaa, taloutta, opetusta, tulevaisuuden tutkimusta ja sosiaalipolitiikkaa. Tulevaisuuden tutkimuksen keinoin katsotaan, mitkä ovat nousevia trendejä maailmalla.

”Pyrimme kehittämään työkaluja, jotka sopisivat parhaiten Suomeen. Katsomme, mitä näistä pystyttäisiin tekemään ja mille alueille koulutusta pitäisi keskittää. Ideana on löytää sellaiset työkalut, joilla voitaisiin seuloa tutkimusaiheita, joita kannattaa tutkia. Tavoitteena on lisätä yhteiskunnallista vaikuttavuutta”, kertoo Ullakko tulevaisuuden tutkimuksen ja koulutuksen osioista. Insinöörit puolestaan kehittävät automaatiota ja 3D-teknologiaa, joka on muuttumassa 4D-teknologiaksi. Automaation kehittämisen avulla voidaan saada ehkä yllättäen lisää työpaikkoja Suomeen ja esimerkiksi paluuta kauko-idästä. Sosiaalipolitiikka puolestaan on mukana siksi, että automaatio aiheuttaa vääjäämättä myös syrjäytymistä. Sosiaalipoliittisen tutkimuksen avulla mietitään keinoja ehkäistä sitä.

Nuoret aktiivisesti mukaan tutkimukseen

Professori Reetta Toivanen Helsingin yliopistosta johtaa ALL-YOUTH- eli Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään -konsortiota. Se on osa Kestävän kasvun avaimet -ohjelmaa.

”Haluamme selvittää, miten nuoret haluavat vaikuttaa tämän maan tulevaan kehitykseen, talouteen ja politiikkaan. Nykyisin on aika paljon hankkeita, jotka on suunnattu ylhäältä nuorille. Me haluamme kääntää sen täysin toisin päin eli lähdemme nuorista. Erilaisissa työpajoissa pohdimme nuorten kanssa, mitkä ovat sellaisia asioita, millä voidaan erilaisia nuoria tuoda yhteen tähtäimessä tulevaisuuden Suomi”, kuvaa Toivanen.

Konsortio lähtee mukaan innostuneena mutta myös jännittyneenä, koska kyseessä on kaikille osapuolille suurempi hanke kuin koskaan ennen. Toivanen on vakuuttunut, että vuorovaikutuskin luontuu, koska kaikkien hankkeiden vetäjät ovat jo aikaisemminkin olleet yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen puolestapuhujia.

Uusin keinoin vahvistamaan demokratiaa

Professori Henri Vogt Turun yliopistosta on vuorovaikutusvastaavana Osallistuminen pitkäjänteisessä päätöksenteossa eli PALOssa. Se on osa Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus -ohjelmaa.

”Koska julkinen päätöksenteko on usein liian lyhytjänteistä ottaen huomioon nykyajan kompleksiset ongelmat, niin me mietimme, miten parantamalla päätöksentekoon osallistumisen mekanismeja voidaan myös päätösten pitkäjänteisyyttä parantaa”, kertoo Vogt. PALO rakentuu huippuluokan perustutkimukselle pyrkimyksissään vahvistaa demokratiaa.

Uutta ryhmille on erityisesti vuorovaikutusulottuvuus, joka Vogtin mukaan kaikkien tutkijoiden pitää saada ymmärtämään. Hän itse on tehnyt aiemmin paljon hallinnollista työtä, johon on sisältynyt myös vuorovaikutteisuutta. ”Vuorovaikutus on jonkinlainen ajattelutavan muutos, kun vertaa normaaliin perustutkimukseen”, Vogt pohtii valmiina haasteeseen.

Metsien suojelua muuttuvassa ympäristössä

Projektipäällikkö, FT Saija Kuusela Suomen ympäristökeskuksesta aloittaa vuorovaikutusvastaavana IBC-CARBON eli Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelu ja hiilen sitominen muuttuvassa ympäristössä -konsortiossa, joka on osa Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä -ohjelmaa. Tämän hankkeen tavoitteena on kehittää malleja alueellisesti optimaalisen maankäytön määrittämiseksi, kehittää vapaaehtoisuuteen perustuvia rahallisia kompensaatiomekanismeja metsänomistajille sekä viestiä sidosryhmille sopeutumisvaihtoehdoista, kestävistä toimintatavoista ja niiden reunaehdoista. Mukana on niin kovaa metsäosaamista, talousosaamista, kaukokartoitusta kuin myös metsien monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen tuntijoita.

Kuusela on tällä hetkellä Metso-ohjelman hankekoordinaattori, mille konsortion vuorovaikutusvastaavuus on luontevaa jatkoa. ”Metsien monimuotoisuuden turvaamisen ja ekosysteemipalvelujen hankekenttä ja siihen liittyvät sidosryhmät ovat tuttuja. Metson seurantaryhmässä ovat monet tärkeät metsäalan sidosryhmät mukana”, kertoo Kuusela aiemmasta vuorovaikutuskokemuksestaan. Hän on jo ilmoittanut sidosryhmille rahoituspäätöksestä ja houkutellut uusia tahoja mukaan.

Teksti ja kuvat: Leena Vähäkylä

Viimeksi muokattu 13.10.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »