Tutkittua tietoa tulevaisuusvaliokunnalle

19.6.2017

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jäsenet saivat tiedokseen runsaasti tutkimustietoa, kun Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen ja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittamia hankkeita esiteltiin heille 14.6. Kuuleminen järjestettiin toista kertaa. 

Valiokunnan puheenjohtaja Thomas Blomqvist (r.) korosti avauspuheenvuorossaan tutkittuun tietoon perustuvan päätöksenteon merkitystä. Hän muistutti, että tämä periaate on tällä hetkellä yhä vähemmän itsestään selvää.

”Kansalaiset vaativat yhä vastuullisempaa toimintaa yrityksiltä, poliitikoilta ja muulta yhteiskunnalta. Tiede pyrkii antamaan vastauksia tutkimuskysymyksiin. Kansalaisten osallistuminen taas perustuu monilähteisiin kysymyksiin, joihin ei välttämättä ole löydettävissä yhtä oikeaa vastausta. Luovuuteen kannustava dialogi, laajapohjaiset osallistavat prosessit sekä yhteinen tiedon tulkinta ovat tärkeitä erityisesti silloin, kun ratkaisuilla on pureuduttava kansalaisten arkeen”, painotti Blomqvist. 

Hän totesi, että kuuleminen on pysyvä yhteistyön malli, jolla valiokunta kuulee kerran vuodessa tutkijoita avoimessa kokouksessa aiheista, joista myös valiokunnassa käydään keskustelua melkein viikoittain. Siksi tilaisuudet ovat valiokunnalle tärkeitä. 

Digimuutos ja digiosattomat

Ensimmäinen teema oli ”Työelämä, talous, toimintatavat – digimuutos ajurina” ja erityisesti alustatalous. Sen merkitys on kasvussa, mikä näkyy myös siinä, että strategisen tutkimuksen neuvosto STN rahoittaa alan tutkimusta. Tutkija Ville Eloranta Aalto-yliopistosta kertoi Platform Value Now -hankkeesta, jossa selvitetään, miten Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa pystyisivät hyötymään alustoista mahdollisimman hyvin. Alustatalous on uudenlainen tapa järjestellä bisnestä, koska alustoihin sisältyy digitaalisuus ja läpinäkyvyys. Parhaillaan ohjelmassa on tekeillä alustajohtamisen viitekehys. Tavoitteena on tarjota konkreettisia työvälineitä ja keskustelun avauksia politiikan tekijöille ja alustayritysten työntekijöille, jotta Suomeen voitaisiin luoda yhä parempi alustatalous.  

Professori Anne Kovalainen Turun yliopistosta esitteli johtamaansa konsortiota SWiPE – Fiksu työ alustatalouden aikakaudella, joka tutkii alustatalouden ja digitalisaation tuottamia muutoksia ja mahdollisuuksia. Konsortio tuottaa uutta tietoa ja levittää hyviä käytänteitä, jotta fiksusta alustatalouden työstä voidaan luoda kilpailuetua Suomelle. Kovalaisen johtama tutkimus on osoittanut, että alustatalous muuttaa työn tekemisen tapoja ja työn muotoja yrittäjämäisemmiksi. Konsortio selvittää muun muassa, miten siirtyminen yrittäjyyteen tapahtuu ja miten koulutus luo siihen edellytyksiä. Konsortio tutkii myös maahanmuuttajien polkuja työhön ja yrittäjyyteen. 

”Nuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on kasvanut viime vuosina globaalin GEM-tutkimuksemme mukaan. Se on selvä haaste koulutukselle. Yliopistoissa onkin käynnissä yrittäjyyskoulutusten esiinmarssi. Tarve osaamispohjan laajentamiseen on haaste myös työnantajille jatkuvan kouluttautumisen näkökulmasta.” 

Keskustelussa valiokunnan varapuheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) toi esille digiosattomien suuren määrän. He eivät ole vain eläkeläisiä vaan myös työikäisiä ja pitkäaikaistyöttömiä. Kun osaamista edellytetään, tämä voi hänen mukaansa johtaa siihen, että digiosattomat voivat syrjäytyä entistä pahemmin. Hän kysyi, onko tätä huomioitu tutkimushankkeissa. 

Anne Kovalainen korosti, että tämä on erittäin tärkeä kysymys tulevaisuudessakin. ”Digitalisaatio tuottaa myös eriarvoistumista. Sen takia meillä on tutkimuskohteena koulutus. Katsomme erityisesti ammattikoulutuksen hyviä käytäntöjä ja myös ylipiston tapaa toimia ympäristössään. Yksi keino on viedä koulutusta niille, jotka sitä tarvitsevat.” Kovalainen kertoi myös, että yksi konsortion tutkija on mukana asiantuntijaryhmässä, joka miettii digikansalaisuuden kysymyksiä. 

Hyvinvointiteemassa oman elämän hallintaa 

Tilaisuuden toisena teemana oli ”Oman elämän hallinta ja muutos – hyvinvointia etsimässä”. Professori Liisa Häikiö Tampereen yliopistosta esitteli Ketterä kaupunki -konsortiota. Hankkeessa on kehitetty ajatus osallisuuden kehästä, jonka mukaan jokainen on oman elämänsä keskiössä. Häikiö korosti, kuinka osallisuus on konkreettista: siihen kuuluvat turvattu toimeentulo ja hyvinvointi, omaa elämää koskevat omaehtoiset, tietoiset ja vastuulliset valinnat ja ympäröivään yhteisöön ja yhteiskuntaan osallistuminen, sitoutuminen ja vaikuttaminen. 

Johtava asiantuntija Jaana Laitinen Työterveyslaitokselta kertoi terveyden edistämisestä työpaikoilla. Promo@Work-hanke selvittää mobiilisovelluksella toteutettavan ohjauksen vaikutusta mikroyrittäjien työstä palautumiseen ja työkykyyn. Sovellukseen tulee hyvin paljon tutkimukseen perustuvaa tietoa. Aikaisemmissa sovelluksissa käytetään Laitisen mukaan valitettavan vähän käytökseen johtavia muutoksia. Hankkeen tavoitteita ovat edistää terveyttä kaikilla työpaikoilla. tehdä se näyttöön perustuvasti ja innostaa mikroyrittäjiä tähän mukaan. 

ARTSEQUAL-konsortiossa mukana oleva yliopistonlehtori Kai Lehikoinen Taideyliopistosta toi esityksessään esille, kuinka tärkeätä on taata kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua kulttuuritoimintaan. Tämä siksi, että näin mahdollistuu jokaisen kyvykkyys toimia aktiivisesti omassa elämässään ja kulttuurinen ja sosiaalinen pääoma auttavat ryhmiä pärjäämään ja löytämään rakentavia myös elämän vaikeissa muutostilanteissa. 

Myös sote nousi esille 

Keskustelussa Mäkisalo-Ropponen kertoi huolestumisensa siitä, kuinka paljon nuoret aikuiset käyttävät kipu- tai psyykenlääkkeitä jaksaakseen työssä tai ollakseen riittävän tehokkaita. Hän muistutti, että tämä pahimmillaan johtaa ennenaikaisiin eläkkeisiin. Lisäksi hän muistutti, että kognitiivinen ergonomia voisi vähentää tätä. 

Jaana Laitisen mukaan nuorten lääkkeiden käyttöä ei ole vielä ennätetty tutkia. ”Nuorten työelämävalmiudet eivät ehkä vastaa niitä vaatimuksia, joita työelämä asettaa. Ammattitaito ei riitä eikä elämänkokemus. Ha tarvitsisivat erityistä tukea.” Hän muistuttaa, että työpaikan kulttuurilla ja päihdeohjelmilla asiaa voitaisiin auttaa. 

Kansanedustaja Anna Kontula (vas.) kertoo pohtineensa liikuntaa. Hän korosti, että pitäisi tutkia myös keski-ikäisten naisten liikkumista. Hänestä tutkitaan liikaa varusmiehiä ja koululaisia. Hän haluaa, että poistetaan rakenteelliset ongelmat, jotka estävät ihmisiä liikkumasta. 

Kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) toi esille Kai Lehikoisen kommentin siitä, miten sote-uudistuksessa huomioidaan kulttuuripalvelut. Paloniemi kertoi kaikissa yhteyksissä tuoneensa esille rajapintapalveluja. Kulttuuri- ja sivistyspalveluja tuotetaan sekä kunnissa että maakunnissa. ”Järkeviä toimintatapoja ei synny automaattisesti vaan ne pitää luoda. Jos tätä ei tehdä, ollaan hukassa”, sanoi Paloniemi kiittäen puhujia.  

Lehikoisen mukaan maakuntien ja kuntien tulisi yhteistyössä luoda ne rakenteet, jotka mahdollistavat rajapintapalvelut ja sektorirajat ylittävän yhteistyön. Kulttuurinen hyvinvointi ja kulttuuriset oikeudet tulee olla kriteerinä, kun sote-palveluja kilpailutetaan. Saavuttavuutta pitää vahvistaa ja eri ryhmiä pitää houkutella toimintaan heidän ehdoillaan. 

Strategisen tutkimuksen neuvoston puheenjohtaja Per Mickwitz oli tyytyväinen tilaisuuden antiin. ”On tosi hienoa, että tulevaisuusvaliokunta on kiinnostunut järjestämään näitä tilaisuuksia ja kuulemaan, mitä tuloksia tutkijat ovat saaneet. Myös tutkijoiden pitäisi oppia puhumaan niin, että se kiinnostaa eri kohderyhmiä. Tässä tapauksessa kansanedustajien näkökulmasta. Vielä pitäisi pystyä astetta konkreettisemmin ja ajankohtaisemmin kertomaan omista tuloksista.” Mickwitzin mukaan tutkijat ovat olleet tyytyväisiä mahdollisuuteen kertoa kansanedustajille tutkimuksestaan ja jatkaa vuoropuhelua tämän jälkeenkin.  

Teksti ja kuvat: Leena Vähäkylä
Etusivun kuva: Joonas Aula / Eduskunta

Tilaisuuden päätteeksi kansanedustajilla oli mahdollisuus keskustella tutkijoiden kanssa ja tutustua postereihin. Kuvassa valiokunnan varapuheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen ja johtava asiantuntija Jaana Laitinen Työterveyslaitokselta.

Viimeksi muokattu 19.6.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »