Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan linjauksia

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan linjaukset rahoituspäätöksissä toteuttavat Suomen Akatemian strategiaa laadun, vaikuttavuuden ja tieteen uudistumiseksi ja Akatemian hallituksen vuosittain hyväksymän Tutkimusrahoituspäätösten perusteet -asiakirjan linjauksia.

Tieteellisessä vertaisarvioinnissa hakemuksesta annettu lausunto on toimikunnan päätöksenteossa keskeinen. Lausunnon perusteella toimikunta arvioi hakemuksen tieteellistä laatua, uudistumispotentiaalia ja vaikuttavuutta.

Tieteen korkea laatu on tärkein rahoituspäätöksiin vaikuttava tekijä. Toimikunta rahoittaa yleensä vain sellaisia hakemuksia, jotka saavat vertaisarvioinnissa korkeimman arvosanan 6 tai 5. Korkeimman arvosanan saaneistakin hakemuksista voidaan rahoittaa vain osa. Toimikunta pyrkii rahoittamaan korkeatasoista tutkimusta kaikilla tutkimusaloillaan.

Tieteen uudistuminen viittaa huomattaviin läpimurtoihin, teorioiden ja keskeisten käsitteiden uudistamiseen, aikaisemman tutkimuksen kyseenalaistamiseen, metodisesti innovatiivisiin lähestymistapoihin ja uudenlaisten aineistojen käyttöön ja analyysiin.

Tieteen vaikuttavuus ymmärretään laajasti. Hakemuksen korkea tieteellinen taso on osoitus myös tieteellisestä vaikuttavuudesta.

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta noudattaa rahoituspäätösten valmistelussa ja päätöksenteossaan Akatemian tasa-arvosuunnitelmaa ja pyrkii edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on sitoutunut edistämään tieteen ja tutkimuksen avoimuutta. Tavoitteena on, että tutkimuksen tuottamat ja hyödyntämät julkaisut, tiedot ja aineistot, niiden metatiedot sekä käytetyt menetelmät ovat helposti saatavilla jatkokäyttöä varten.

Akatemiahankkeet

Akatemiahankkeet ovat kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan tärkein rahoitusmuoto tutkimuksen vaikuttavuuden ja uudistumisen varmistamiseksi. Toimi­­kunta on linjannut käyttävänsä noin puolet käytettävissään olevasta tutkimusrahoituksestaan akatemiahankkeisiin.

Rahoituspäätöksen tärkein kriteeri on tutkimussuunnitelman korkea tieteellinen laatu. Toimikunta priorisoi rahoituspäätöksissään erityisesti sellaisia akatemiahankkeita, joissa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja/tai tieteen uudistumiseen.

Lisäksi toimikunta kiinnittää huomiota hankkeen toteuttamiskelpoisuuteen, vastuullisen johtajan ja tutkimusryhmän kompetenssiin, kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyösuhteisiin sekä kansainväliseen liikkuvuuteen.

Akatemiahankkeen vastuullisen johtajan tulee olla tutkijanurallaan hyvin edennyt, tutkimusryhmän vetämiseen pätevöitynyt johtaja. Toimikunnan linjauksena on, että akatemiahankkeissa työskentelee eri tutkijanuran vaiheessa olevia tutkijoita pääpainon ollessa kuitenkin väitöksen jälkeisen tutkijanuran edistämisessä. Väitöskirjaa tekevien tutkijoiden palkkaaminen hankkeisiin ei ole poissuljettua, mutta tutkijankoulutusvaiheen rahoitta­minen kuuluu ensisijaisesti yliopistojen vastuulle.

Yksittäisen hankkeen rahoitus on ollut viime vuosina yleensä 480 000 euroa neljäksi vuodeksi. Konsortion osahankkeelle on viime vuosina myönnetty 280 000 euroa neljäksi vuodeksi.

Akatemiatutkijan tehtävä

Toimikunnan rahoitus­päätöksen tärkeimmät kriteerit ovat tutkimussuunnitelman korkea tieteellinen laatu ja hakijan pätevyys. Toimikunta rahoittaa tutkijanuran keskivaiheessa olevia lahjakkaita tutkijoita. Toimikunta priorisoi rahoituspäätöksissään erityisesti sellaisia akatemiatutkijoita, joiden tutkimussuunnitelmassa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja/tai tieteen uudistumiseen.

Toimikunta painottaa liikkuvuutta ja erityisesti kansainvälistä liikkuvuutta olennaisena osana tutkijanuran rakentumista akatemiatutkijavaiheessa.  Hakijan liikkuvuussuunnitelman tulee tukea tutkimussuunnitelman toteutumista ja hakijan pätevöitymistä tutkijanuralla.

Toimikunta voi myöntää akatemiatutkijoille kulurahoitusta akatemiatutkijatehtävän rahoituskauden ajaksi. Kulurahoitusta haetaan erikseen ensimmäiselle kolmelle vuodelle ja jatkorahoitus viimeiselle kahdelle vuodelle. Kulurahoituksen rahoitustarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Kulurahoituksen määrä vaihtelee tutkimusalan ja toteutettavan tutkimuksen mukaisesti. Toimikunta voi myöntää tutkimuskulurahoitusta muiden tutkijoiden palkkaamiseen silloin, kun se on tutkimussuunnitelman toteutumisen kannalta välttämätöntä heti hankkeen alusta alkaen.

Akatemiatutkija voi kautensa aikana osallistua akatemiahankehakuun, jos hän haluaa rahoitusta tutkimusryhmälle. Hakemus käsitellään silloin normaalina akatemiahankehakemuksena.

Tutkijatohtorin tehtävä

Toimikunta pitää uransa alkuvaiheessa olevien, tieteellisesti lupaavien itsenäisten tutkijatohtoreiden rahoittamista tärkeänä toimikunnan tieteenalojen luonteen ja laaja-alaisuuden vuoksi. Rahoitus­päätöksen tärkeimmät kriteerit ovat tutkimussuunnitelman korkea tieteellinen laatu ja hakijan pätevyys.

Toimikunta priorisoi rahoituspäätöksissään erityisesti sellaisia tutkijatohtoreita, joiden tutkimussuunnitelmassa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja/tai tieteen uudistumiseen.

Toimikunta pitää liikkuvuutta ja erityisesti kansainvälistä liikkuvuutta jo tutkijatohtorivaiheessa tärkeänä.  Hakijan liikkuvuussuunnitelman tulee tukea tutkimussuunnitelman toteutumista ja hakijan pätevöitymistä tutkijanuralla.

Tutkijatohtorien kohdalla myönteinen rahoituspäätös sisältää palkan ja eri alojen mukaiset tutkimuskulut sekä liikkuvuusrahoituksen.

Viimeksi muokattu 13.10.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »