SYANOBAKTEERIT VOIVAT OLLA MYÖS HYÖDYLLISIÄ

10.3.2000/tum

Kaarina Sivonen tutkii syanobakteereja, joita arkikielessä kutsutaan myös sinileviksi. Hän on ryhmänsä kanssa osoittanut syanobakteerien massaesiintymien olevan yleisesti myrkyllisiä sekä Itämeressä että sisävesissä. Ryhmä on selvittänyt syanobakteeriviljelmien avulla, mitkä kannat ovat myrkyllisiä ja mitkä eivät, sekä identifioinnut millaisista myrkyistä on kyse. Laboratoriossa ja kentällä on myös tehty paljon kokeita, joiden avulla on pyritty selvittämään tekijöitä, jotka vaikuttavat myrkyn tuottoon. Tämä työ jatkuu edelleen.

Myrkkyjen lisäksi syanobakteerien on havaittu tuottavan muitakin biologisesti mielenkiintoisia, myös ihmiskunnan kannalta hyödyllisiä aineita. Yhdysvalloissa yksi tällainen yhdiste on kliinisissä testeissä ja siitä toivotaan saatavan lääkettä syövän hoitoon. Sivonen ei halua vielä tässä vaiheessa kertoa tarkemmin suomalaisissa tutkimuksissa tehdyistä havainnoista, mutta "hirveän jännittäviä aineita" on hänen mukaansa löytymässä.

Ryhmä tutkii myös näiden aineiden rakenteita ja biosynteesiä (mm. EU:n ja Tekesin rahoituksella). Syanobakteerit tuottavat suuren joukon pieniä peptidejä (mm. maksamyrkyt), jotka syntetisoidaan ei-ribosomaalisesti ns. peptidisyntetaasientsyymien avulla. Yhdistelemällä peptidisyntetaasi-moduleja uudella tavalla on tulevaisuudessa mahdollisuus tuottaa kokonaan usia aineita.

Sivosen työ on luonteeltaan perustutkimusta, mutta yhtenä konkreettisena tavoitteena on kehittää keinoja ympäristön monitorointiin. Esimerkiksi juuri alkamassa olevan EU-rahoitteisen projektin tavoitteena on kehittää menetelmiä, joiden avulla ympäristöviranomaiset voisivat saada hyvin nopeasti tietoa vesistön syanobakteeritilanteesta sekä siitä, millaisista syanobakteereista on kyse. Vielä tällä hetkellä syanobakteerien identifiointi ja määrien laskeminen vaatii paljon aikaa ja työvoimaa. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa työ voitaisiin tehdä nopeammin molekyylibiologian ja tietokoneiden avulla.


Tulevaisuuden haasteet ympäristömikrobiologiassa

Sivonen pitää molekyylibiologian käyttöä mikrobiekologiassa ehkä kiinnostavimpana tulevaisuuden alueena ympäristömikrobiologiassa. Ympäristön mikrobit ovat edelleen melko huonosti tunnettu alue. Ne ovat kuitenkin erittäin keskeisiä, sillä ne kierrättävät luonnossa kaiken materian.

Aikaisemmin tieto mikrobitoiminnasta on perustunut siihen, että luonnosta on eristetty organismeja ja sitten tutkittu niiden ominaisuuksia. Laboratorio-oloissa on osattu viljellä kuitenkin vain murto-osaa luonnon organismeista. Molekyylibiologiset menetelmät antavat nyt mahdollisuuden mennä paikan päälle tutkimaan luonnon prosesseja. Jo lähitulevaisuudessa on odotettavissa uutta tietoa asioista, jotka tähän asti ovat olleet arvailujen varassa.

Edessä on perustutkimus siitä, mitä organismeja mikrobitasolla on, mitkä ovat aktiivisia toimijoita ja mitä ne luonnossa tekevät. Perustutkimuksessa saatua tietoa voidaan mahdollisesti käyttää hyväksi esimerkiksi maan ja veden puhdistuksessa.

Kaarina Sivonen johtaa yli kymmenen hengen tutkimusryhmää, joka saa rahoituksensa Suomen Akatemian lisäksi useista EU-projekteista ja Tekesiltä.

Lisätietoja

  • kaarina.sivonen(at)helsinki.fi 
Viimeksi muokattu 24.3.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »