Eksegetiikka auttaa ymmärtämään eurooppalaista ajattelua

Raamatuntutkimus eli eksegetiikka tuntuu nykyihmiselle etäiseltä aiheelta. Uusi akatemiaprofessori Heikki Räisänen ei kuitenkaan yhdy tähän käsitykseen: ”Tämä tutkimus vie eurooppalaisen ajattelun juurille. Se auttaa ymmärtämään, missä tällä hetkellä ollaan. Esimerkiksi Lähi-idän konfliktin juuret löytyvät tästä problematiikasta.”

Uuden testamentin eksegetiikan professori Heikki Räisänen on yksi uusista elokuun alussa aloittaneista akatemiaprofessoreista. Hänen tutkimustyönsä kohdistuu varhaisen kristillisen ajattelun syntyyn ja muovautumiseen. Räisäsen työ suuntautuu kuitenkin laajemmalle kuin pelkästään Uuteen testamenttiin. Hän tutkii juutalaisuutta ja hellenismiä laajemmassa yhteydessä. Hänen omat painopistealueensa ovat olleet Paavalin kirjoitukset ja evankeliumeista erityisesti Markuksen evankeliumi. Lisäksi Räisänen on tutkinut Koraania ja siinä ilmeneviä juutalaisia sekä kristillisiä traditioita. 

Teologian tutkimuksen huipulle päässyt Räisänen kertoo ajautuneensa tutkijaksi oikeastaan vahingossa. Opiskeluaikana häntä kiinnostivat Raamattu ja kielet. Uusi testamentti oli keskeinen teologian opiskelussa, ja Räisänen joutui nopeasti pohtimaan Raamatun periaatteellista problematiikkaa, joka sitten vei miehen kokonaan mukanaan. Puolitoista vuotta hän oli pappina valmistumisensa jälkeen vuoteen 1966, jonka jälkeen hän on omistautunut tutkijanuralle. Väitöskirja valmistui vuonna 1969, ja vuonna 1975 Räisäsestä tuli professori. Vuosina 1984-1994 hän oli Suomen Akatemian tutkijaprofessorina.

Raamatun tekstien tulkintaa historiallisessa yhteydessään

Heikki Räisänen pitää itseään vähintään yhtä paljon uskontotieteilijänä kuin teologina. Hän tutkii Raamatun tekstejä kuin mitä tahansa tekstiä. Raamatun tekstit pyritään sijoittamaan niiden historialliseen yhteyteen. Tässä työssä tarvitaan laajempaa juutalaisiin ja hellenistisiin teksteihin perehtymistä. 

Yhtenä tärkeimmistä saavutuksistaan Räisänen pitää teosta Paul and the Law, joka ilmestyi vuonna 1983. Siinä hän on tutkinut Paavalin suhdetta juutalaiseen perintöön sekä Paavalin lakikeskeisyyden jännittyneisyyttä ja ristiriitaisuutta. 

”Tämä teos paljastaa isojen asioiden kanssa kamppailevan Paavalin. Se tekee aiheesta koskettavan ja mielenkiintoisen”, vakuuttaa Räisänen tutkimuskohteestaan. Hänen mukaansa Paavali edustaa vain yhtä varhaiskristillisyyden äärilaitaa, joka sitten aikanaan nousi keskeiseen asemaan kristillisen kaanonin muotoutuessa. 

Toinen Räisäsen keskeisistä teoksista on Beyond New Testament Theology, joka ilmestyi ensi kerran vuonna 1990, toisena painoksena vuonna 2000. Siinä hän käsittelee Uuden testamentin teologian kokonaisnäkemyksen laatimisen historiaa ja periaatekysymyksiä. ”Vaikka Uuden Testamentin tutkimus on pitkään ollut historiallista ja kriittistä, kokonaisesitykset Uuden Testamentin ajatusmaailmasta ovat olleet hyvin teologisia, kristinuskon sisäpuolelta lähteneitä ja julistukseen tähtääviä. Itse haluaisin niihin laajempaa näkökulmaa, eli lähtökohta ei saisi olla kristillinen vaan laajemmin avoin kaikelle uskontotieteelle.”

Raamatun vaikutukset ihmisten elämään toivetutkimuskohteena

Heikki Räisänen johtaa Varhaisen juutalaisen ja kristillisen ideologian muotoutumisen tutkimusyksikköä, joka on yksi Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksiköistä. Yksikkö tutkii eri näkökulmista ja monien humanististen tieteiden metodeja käyttäen kristinuskon taustaa, sen syntyä juutalaisena liikkeenä ja erkanemista uudeksi uskonnoksi. Yksikkö on ollut huippuyksikkönä vuodesta 1995. Yksikössä on noin 60 tutkijaa.

Huippuyksikön johtaminen vie huippututkijan aikaa niin, että oma tutkimus on tahtonut jäädä vähemmälle. Silti Räisäsen tavoitteena on tehdä kokonaisesitys Uuden testamentin ajatusmaailmasta akatemiaprofessorikautenaan. Sitten onkin jo aika jäädä eläkkeelle. 

”Olen itse ollut viime aikoina kiinnostunut vaikutushistorian kysymyksistä, eli mitä Raamatun tulkinta on konkreettisesti saanut aikaan ihmisten elämässä, lainsäädännössä, sodankäynnissä ja seksuaalielämässä. Tämä on paljolti kartoittamatta ja tähän haluaisin paneutua, jos olisi sata vuotta aikaa”, Räisänen naurahtaa.

Eksegetiikan muutoksen tuulet

Raamatuntutkimus on Heikki Räisäsen mukaan muuttunut entistä avarammaksi. Aiemmin se oli pitkälti historiallista tutkimusta, mutta nykyään on paljon muitakin lähestymistapoja kuten narratiivinen, retorinen tai ideologinen kritiikki, jopa moraalinen kritiikka. Moraalisen arvioinnin kohteena on myös itse Raamattu. Erityisesti kansainvälinen eksegeettinen tutkimus on nykyisin hyvin monimuotoista. 

”Täällä Suomessa on pyritty synteesiin eli yhdistämään klassinen historiallinen tutkimus uusiin näkökulmiin”, arvioi Räisänen. Hän kertoo tyytyväisenä, että takana ovat ajat, jolloin eksegeetikot olivat kaiken aikaa konservatiivisten uskonnollisten piirien hampaissa. Nyt ilmapiiri on selvästi suvaitsevampi.

Merkittävässä osassa viime vuosikymmenien tutkimuksessa on ollut kristinuskon suhde juutalaisuuteen ja sen uudelleen arviointi, kertoo Räisänen: ”Meillä on vanhastaan ollut kielteinen kuva juutalaisuudesta. Nyt se on muuttunut täysin ja kristillisetkin tutkijat näkevät juutalaisuuden sen omilla ehdoilla. Tämä on kuitenkin vasta alkua, merkkiä siitä, että avarampi suhtautuminen perinteiseen kilpailijaan tekee tuloaan.”

Leena Vähäkylä

Viimeksi muokattu 30.3.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »