FP9: Mitä haluamme seuraavalta puiteohjelmalta?

9.1.2018

Riitta Maijala on Suomen Akatemian tutkimusasioista vastaava ylijohtaja.

 

Enemmän rahoitusta, lienee tutkimus- ja innovaatiokentän erilaisissa keskusteluissa yleisin kuulemani vastaus otsikon kysymykseen. Ja rahasta toki tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman valmistelussa on kysymys - mutta ei vain siitä.

Nykyisen Horisontti 2020 -ohjelman budjetti vuosille 2014-2020 on noin 80 miljardia. Rahassa mitattuna se on EU:n suurin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma ja maailman tasollakin yksi suurimmista . Horisontti 2020 –ohjelmaa valmisteltaessa TKI-toimintaan ja sen merkitykseen talouden ja työllisyyden edistämisessä uskottiin Euroopassa vahvasti. 

Vaikka talouden kasvua ja työllisyyden edistämistä tullaan jatkossakin painottamaan, moni asia on muuttunut Horisontti 2020:n valmistelun ajoista. Kansainvälisen politiikan käänteet ovat olleet nopeita. EU:n yleistilanne on muuttunut, alueiden itsenäisyyspyrkimykset ovat vahvistuneet mm. Espanjassa ja Italiassa ja ilmastonmuutoksen vaikutukset alkaneet näkyä kasvavana muuttoliikkeenä. Lisäksi kangerrellen etenevät Brexit-neuvottelut tulevat todennäköisesti leikkaamaan ehkä noin 12 miljardin euron verran EU:n yhteistä budjettia. Samalla erityisesti Aasiassa panostukset TKI-toimintaan ovat nousseet. 

Enemmän rahoitusta – suhteessa vai euroina? 

Rahasta on siis kyse tälläkin kertaa puiteohjelman valmistelussa. Moni hakija varmasti toivoo, että seuraavassa puiteohjelmassa (Framework Programme 9) olisi jaossa enemmän euroja kuin nykyisessä. Myös komission asettama korkean tason työryhmä on esittänyt rahoituksen lisäämistä.  

Enemmän rahoitusta -toivomus voi kuitenkin nykytilanteessa viitata myös kasvavaan rahoitusosuuteen koko EU:n budjetista. Kuitenkin kokonaisbudjetti Brexitin toteutuessa todennäköisesti pienenee nykyisestään. Vaikka tutkimuksen ja innovoinnin ohjelman suhteellinen osuus siis kasvaisikin, tutkimuksen ja innovoinnin kokonaisrahoitus voisi siten euroissa olla lopulta pienempi Horisontti 2020:een verrattuna. Lisäksi seuraavan puiteohjelman kokonaisrahoitukseen voivat vaikuttaa muuttoliikkeeseen ja puolustusyhteistyöhön liittyvän tutkimuksen rahoitusratkaisut EU:ssa.

Mikä on tärkein EU-rahoituksen tuoma lisäarvo?

Kaikessa komeudessaankin Horisontti 2020 -puiteohjelma on ollut vain murto-osa kaikkien jäsenmaiden yhteenlasketusta tutkimus- ja innovaatiorahoituksesta ja näin tulee olemaan myös FP9-puiteohjelman laita.

Siksi puiteohjelman tulee kohdistua juuri niihin toimiin, jotka tuottavat eniten eurooppalaista lisäarvoa. Kansainvälisen yhteistyön merkitys erityisesti tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden kannalta mutta myös tiedediplomatian osana kasvaa entisestään. Uuden puiteohjelman tulisikin vahvistaa erityisesti näitä osa-alueita.

Jokainen meistä näkee nykyisen puiteohjelman omasta näkökulmastaan. Monet toimijat ovat kuitenkin todenneet, että H2020:n kolmipilarinen rakenne viestii hyvin ohjelman tavoitteista ja samalla ryhmittelee selkeästi erilaiset rahoitusmuodot. Myös Suomen Akatemian mielestä FP9-ohjelman suunnittelun pohjaksi olisi hyvä ottaa nykyisen puiteohjelman kolmen pilarin malli (Suomen Akatemian kannanotto EU:n 9. puiteohjelmaan).

Puiteohjelman valmistelussa haluaisimme komission kiinnittävän huomiota erityisesti tutkimuksen laatuun ja vaikuttavuuteen, avoimeen tieteeseen sekä hakijoiden näkökulmaan. Lisäksi EU:n tulee jatkossakin tukea yhteisten suurten tutkimusinfrastruktuurien rakentamista ja hyödyntämistä, sillä yhdellä maalla on hyvin harvoin mahdollisuuksia rakentaa niitä yksin.

Suomessa avoin tiede on monia muita maita selvemmin jo osa tutkimuksen arkipäivää. Ehkä me suomalaiset voisimme kukin omassa roolissamme tuoda siinä kertynyttä osaamistamme esille puiteohjelman valmistelussa?

Euroopan ei kannata eristäytyä ja tyytyä vain seuraamaan Aasian ja muiden maiden nopeaa kehitystä. Yksi eurooppalainen lisäarvo, jota FP9:n tulisikin tukea, on monitasoinen yhteistyö Euroopan ulkopuolisten maiden TKI-toimijoiden kanssa. Tämä olisi erityisesti pienten maiden, kuten Suomen, etu. Ranska, Saksa, Espanja ja Italia ovat jo historiallisista syistä vahvempia itse hoitamaan TKI-kentän suhteitaan myös Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa.

Vaikuttamisen aika on nyt

Vuosi 2018 on tärkeää vaikuttamisen aikaa, jotta uusi puiteohjelma olisi myös Suomen kannalta hyvä ja vahva tuki TKI-toiminnan kehittämiseksi. Nyt on siis aika tunnistaa tavoitteet ja kirjoittaa tarinat, jotka kertovat mitä ja miksi tavoittelemme uudessa EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmassa.

Blogiarkisto

Viimeksi muokattu 9.1.2018
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »