Saila Seppo: Tulevaisuus tulee joka tapauksessa

13.3.2017

Saila Seppo on Ohjelmoitavat materiaalit -akatemiaohjelman päällikkö

Pitää katsoa kauas, jotta näkee lähelle. Miltä maailma näyttää 50 vuoden kuluttua? Voisiko syntyvästä näkymästä ottaa oppia tänä päivänä?

Neuvottelukulmassa B tilaan silmilläni meren levistä valmistettua kakkua ja juomaa. Ehdotan ryhmälleni, että hakisimme tuntumaa historiaan tyhjästä maaseudusta.

Vuonna 2067 verenkierrossamme kiertää nanorobotteja, jotka putsaavat verestä fibrinogeenejä ja muita tukoksiin vaikuttavia tekijöitä. Molekyylikoneistot sisässämme mittaavat ja testaavat meitä niin, että pysymme kunnossa ja jos jotain vakavaa ilmenee, tieto lähetetään ihmiskontaktissa olevaan yksikköön. Ammatit ovat taatusti ihan erilaisia. Vanhoja virkeitä ihmisiä on entistä enemmän rokotteiden, nanoimurien ja molekyylikoneistojen sekä keinolihasten ja elinsiirtojen ansiosta. Ihmisen geenit saadaan selville hiustupesta ja DNA:n sekvensointi voi tulla kaikkien saataville. Geenimaailmassa on avautumassa yhtä hurjat näkymät, kuin tietokonemaailma on tuonut aikoinaan. Terveyteen liittyvät tekniikat edellyttävät eettisiä pohdintoja sekä mietittyjä toimitapoja. Vientiin kannattaisi kehittää tuotteita, kun Suomessa on etuna joihinkin asioihin muun muassa pitkään jatkunut neuvolatoiminta.

50 vuotta sitten, vuonna 1967, mielisairasta esiteltiin luennoilla. Hiljattain luin lehdestä, että nykyään toiset pitävät koiraa lapsena ja toiset eläimenä. Asenteet muuttuvat 50 vuodessa. Emme siis ajattele enää vuonna 2067 samalla lailla kuin nykyisin.

2067 kodeissa asutaan kuin huvikeskuksessa. Seinät liikkuvat ja kasvattavat ruokaa. Aistiharhat ja virtuaalitodellisuus tuntuvat oudolta meidän mielessämme. Kodeista löytyy pieni tehdas, joka yleisimmin muistuttaa 3D-tulostinta. Käyttöesineitä valmistetaan itse tarpeen mukaan. Ruoka saattaa muuttua hyvin erilaiseksi kuin se, mitä nyt syömme. Keinolihaa on jo tehty eli sitä ainakin voidaan kaupata tulevaisuudessa. Voi olla, että ruoka on typistynyt pillereiksi. Makuaisti tuskin ihmiseltä katoaa, joten kulinaristeillekin keksitään varmasti maistuvaa ruokaa. Ihmisen kaltaiset robotit auttavat kotona. Ne toimivat yhdessä aivotietokoneiden kanssa.  Esineiden internet on jo tulossa, mutta pian ruuan ja tavaroiden tuotanto alkaa tosissaan muuttua. On hyvä nähdä, miten tavaroita nykyisin kierrätetään ja miten ruokamme on muuttunut.

Opiskelen laulamista virtuaalimaailmassa. Rentoudun aistiharhakoneessa ennen harjoitusta. Opettajani on todella mukava ja hän tukee oppimistani, vaikka miten monella musiikki-instrumentilla.

Ihminen oppii tunnistamaan useampia hajuja kuin nyt, sillä rajaton keinoäly opettaa meitä. Metamateriaalit tekevät ihmeitä ja piilottavat tavaroita silmän ulottumattomiin. Kuulo- ja näköaistimme saavat 50 vuoden päästä uusia haasteita. Silmämme pystyvät ihmeisiin. Katse avaa ovia ja hoitaa muitakin toimia. Tutkittavaa on kosolti, ennen kuin pääsemme vuoden 2067 arkielämään.

Energiaa on riittävästi ja sitä saadaan seinistä, katoilta ja vaikka mistä. Tehtaat toimivat, mutta niitä valvotaan ja ohjataan etäyhteydellä.

Tiedetalon seinä on päällystetty älykkäällä pinnoitteella, joka näyttää tekstiä, mutta myös generoi ja varastoi energiaa. Useimmat pinnat ovat uutta tulostettavaa elektroniikkaa, johon käyttäjät voivat olla yhteydessä, milloin vain.

Ihmisten fyysinen liikkuvuus on yhteispeliä lukuisten mittausten kanssa. Auton kaltaiset liikkumavälineet toimivat automaattisesti ja pidemmätkin etäisyydet hoituvat nopeasti vakuumikuljettimella tai virtuaalimaailmassa.

Robottia opetetaan kuin pientä lasta. Robotti kuitenkin omaa valtavan tietopankin ja erehtymättömän muistin.

Vaatteillakin on muisti. Niiden designin/värin/kuvioinnin voi valita joka aamu haluamakseen. Ne mukautuvat automaattisesti ulkolämpötilan mukaan, jotta mukavuuden tunne olisi optimissaan. Niissä on antureita, jotka kertovat terveydentilastasi.

Monista tulevaisuuden asioista on nyt jo nähtävissä heikkoja signaaleja. Tutkimuksella löydetään uusia ratkaisuja ja luodaan tulevaisuuden suuntaa. Tutkimukseen kannattaa satsata, jotta tulevaisuus näyttäytyisi hallittavana ja nautittavana.

Tulevaisuus on kuitenkin kaikesta viisaudestamme huolimatta arvoitus. Kannattaa siitä huolimatta rakennella pilvilinnoja.

 

Ohjelmoitavat materiaalit -akatemiaohjelman loppuseminaari pidetään
29.3. ChemBio-messuilla Helsingissä.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: http://www.aka.fi/fi/tiedepoliittinen-toiminta/akatemiaohjelmat/toiminnassa/oma/ajankohtaista1/ohjelmoitavat-materiaalit-oma-loppuseminaari-29.3.2017/

Akatemian blogeissa tiedeyhteisöä edustavat vierailevat bloggaajat kirjoittavat tiede- ja tutkimusmaailman ajankohtaisista kuulumisista, tutkijantyön arjesta ja tutkimusaiheistaan. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Blogiarkisto

Viimeksi muokattu 14.3.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »