Saara Vihko: Vuoden 2019 EU-puheenjohtajuus lähestyy, olemmeko valmiina?

26.6.2017

Saara Vihko toimii Suomen Akatemian tiedeasiantuntijana Tekesin ja Suomen Akatemian yhteisessä EU-toimistossa (Finnish Liaison Office for EU R&D, FiLi) Brysselissä.

 

Toisissa asioissa kaksi vuotta tuntuu pitkältä ajalta, mutta jos ajatellaan, että Suomi ottaa kahden vuoden kuluttua EU-neuvoston puheenjohtajuuden, ei se enää tunnukaan olevan kovin kaukana.

Käytännössä puheenjohtajuus tarkoittaa neuvoston eri kokoonpanojen eli ns. ministerineuvostojen (pois lukien ulkoasiainneuvosto, jolla on pysyvä puheenjohtaja) ja neuvoston valmisteluelinten puheenjohtajana toimimista. EU:n neuvosto on monitahoisesta rakenteestaan huolimatta yksi oikeushenkilö, jolla on käsiteltävästä asiasta riippuen 10 eri kokoonpanoa. Tutkimus- ja innovaatioasiat käsitellään kilpailukykyneuvostossa, jossa Suomea edustaa useimmiten elinkeinoministeri, mutta käsiteltävistä asioista riippuen toisinaan myös opetusministeri.

Puheenjohtajuuden ottaminen heinäkuussa 2019 on Suomelle sekä suuri vastuu että mahdollisuus. Jokainen puheenjohtajamaa laatii oman ohjelmansa mutta myös koordinoi yhteisen 18 kuukauden ohjelman oman pj-kolmikkonsa kanssa. Suomen kanssa samaan kolmikkoon kuuluvat ensikertalaiset Romania ja Kroatia. Pääpaino puheenjohtajuudessa on neuvoston tehokkaan työskentelyn takaaminen, mutta se myös antaa mahdollisuuksia omien tavoitteiden läpiviemiseen.

TKI-sektorin kannalta Suomen puheenjohtajuus tulee äärimmäisen kiinnostavaan aikaan, sillä näillä näkymin komissio on antamassa ehdotuksensa tutkimuksen ja innovoinnin 9. puiteohjelmasta vasta vuoden 2018 lopulla, ehkä jopa vasta vuoden 2019 alkupuolella, joten Suomen puheenjohtajakaudelle osuvat kiivaat puiteohjelmaneuvottelut niin jäsenvaltioiden välillä kuin myös neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission kesken. Suomi on myös useissa puiteohjelmaan liittyvissä asioissa eri linjoilla kuin sen puheenjohtajuuskolmikon muut jäsenet, jotka edustavat ns. EU13-maita, joiden tavoitteena on ainakin toistaiseksi ollut saada puiteohjelmaan lisää koheesiomahdollisuuksia ja täten vähentää toistaiseksi ohjelman kantavana ajatuksena ollutta tieteellistä tasoa rahoituksen jakoperiaatteena.

Oman hankaluutensa Brexitin vuoksi puolella vuodella aikaistuneeseen pj-kauteemme tuovat myös eduskunta- ja europarlamenttivaalit, jotka poikkeuksellisesti osunevat molemmat juuri Suomen pj-kautta edeltäville kuukausille huhti-kesäkuussa 2019. Suomessa viimeisen vuosikymmenen aikana pisimmätkin hallitusneuvottelut on saatu päätökseen kahdessa kuukaudessa, joten jos vaalit pidetään alkuperäisten kaavailuiden mukaan huhtikuussa, on erittäin todennäköistä, että Suomella on puheenjohtajuuskauden alkaessa nimitettynä neuvoston eri kokoonpanoja johtamaan tarvittavat ministerit.

Keskustelua kuitenkin käydään tällä hetkellä siitä, pitäisikö eduskuntavaaleja lykätä, jotta ne voitaisiin järjestää yhtä aikaa europarlamenttivaalien kanssa ja näin kenties nostaa muuten mitä todennäköisimmin hyvin alhaiseksi jäävää parlamenttivaalien äänestysaktiivisuutta. Tässä tapauksessa on hyvinkin mahdollista, että Suomi aloittaa pj-kautensa ilman ministereitä tai ainakin ministerien täytyy äärimmäisen nopeassa aikataulussa omaksua suuri määrä neuvoston agendalla olevia asioita, Suomen neuvottelukannat niihin sekä neuvoston työskentelytavat.

EU-puolella puolestaan pj-kauttamme voivat hankaloittaa 2019 valittavat parlamentin koostumus, joka saattaa vaikeuttaa puiteohjelman neuvotteluja, sekä se, että uusien komissaarien nimitysprosessi saattaa kestää useita kuukausia, joiden aikana komissio ei pysty toimimaan täydellä teholla.

Mikään tässä tilanteessa ei kuitenkaan vaadi epätoivoon vaipumista vaan enemmänkin hihojen käärimistä ja työhön ryhtymistä. Kunnollisella suunnittelulla ja valmistelulla voimme etukäteen välttää suurimmat sudenkuopat ja ainakin on takuuvarmaa, että Suomella on neuvoston puheenjohtajana monia vaikuttamisen paikkoja. Elämme siis kiinnostavia aikoja!

Akatemian blogeissa tiedeyhteisöä edustavat vierailevat bloggaajat kirjoittavat tiede- ja tutkimusmaailman ajankohtaisista kuulumisista, tutkijantyön arjesta ja tutkimusaiheistaan. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Blogiarkisto

Viimeksi muokattu 26.6.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »