Minna Palmroth: Avaruudesta on tulossa uusi kansainvälinen megatrendi

29.8.2017

Minna Palmroth on Helsingin yliopiston laskennallisen avaruusfysiikan professori.

Uusia, erityisesti kaupallisia satelliitteja lähetetään avaruuteen kiihtyvällä tahdillaAlan kasvuprosentti hätyyttelee jo Cleantechin lukuja. Investoinnit ovat kymmenkertaistuneet viime  vuosikymmeneen verrattuna. Myös Suomeen on perustettu uusia piensatelliitteja rakentavia startup-yhtiöitä, jotka ovat keränneet  kansainvälisiä investointeja.

Avaruuden hyödyntäminen on kasvamassa perinteisillä avaruusaloilla, kuten avaruustutkimuksessa ja ympäristön kartoittamisessa, mutta myös uusia käyttötarkoituksia on esitetty. Yhdysvaltalainen SpaceX-yhtiö hamuaa internetiä avaruuteen. Kännykkäpaikannus on tulossa niin jokapäiväiseksi, että moni on jo unohtanut paikannuksen perustuvan satelliittien lähettämiin signaaleihin. Avaruus on arkipäiväistymässä.

Uusista kaupallisista satelliiteista on kolme välitöntä seurausta. Ensinnäkin niillä tavoitellaan taloudellista hyötyä. Toiseksi, avaruudessa jo olevan romun määrä kasvaa. Kolmanneksi, kaupallisten piensatelliittien käyttöikä saattaa olla merkittävästi lyhyempi kuin pieteetillä rakennetuilla ja tuplavarmistetuilla isoilla satelliiteilla. Nimittäin maan lähiavaruuden täyttää säteilyvöiksi kutsutut alueet, joiden ilmiömaailma on rikas ja jatkuvasti muuttuva. Paitsi että äkkinäisesti muuttuneet säteilyolosuhteet voivat rikkoa satelliittien elektroniikkaa, ne myös ikäännyttävät nopeasti rakennettuja piensatelliitteja.

Alaa voisi verrata historian ajanjaksoon, missä ensin rakennettiin isoja ja varmoja junia. Sitten ryhdyttiin rakentamaan henkilöautoja, mistä seurasi paitsi autoteknologian kehittyminen, myös aivan uudenlaiset ketterään liikenteeseen perustuvat liiketoimintamahdollisuudet. Erona avaruuteen on se, että käytöstä poistettuja junia ei jätetä ajamaan raiteille, ja henkilöautotkin viedään romuttamoille. Avaruudessa on jo nyt yli 5000 tonnia romua ja lisää tulee uusista laukaisuista.

Kansainvälisten sopimusten mukaan lähettäjävaltio on vastuussa satelliittinsa aiheuttamista vahingoista paitsi kiertoradalla, myös mahdollisissa hallitsemattomissa maahansyöksyissä. Koska Suomestakin tuli vuonna 2017 avaruusvaltio Aalto-1:n ja Aalto-2:n myötä, kirjoitetaan meilläkin paraikaa avaruuslakia. Vaikka vakavia vahinkoja ei vielä ole sattunut, on selvää, että satelliittilaukaisujen määrän kasvaessa myös törmäilyt tulevat yleistymään.

Avaruuden hyötykäytön tulisi perustua kestävään kehitykseen. Käytöstä poistettava piensatelliitti tulisi ohjata ilmakehään, missä se tuhoutuu palamalla. Näin varmistettaisiin, että uutta romua ei synny. Lisäksi uusien satelliittien käyttöikää tulisi pidentää parantamalla niiden avaruussääkestävyyttä. Näin uusien laukaisujen määrää voitaisiin hillitä – ainakin hiukan. Näihin kahteen asiaan perustuu uusi Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikkömme. Mikä parasta, molemmat aiheet ovat kaupallisesti mielenkiintoisia. Romuntorjunta on jo nyt kasvava liiketoiminta-alue. Avaruussääkestävyys taas perustuu tällä hetkellä kalliisiin erikoisratkaisuihin, kun halvemmallakin voitaisiin päästä hyödyntämällä tieteellistä erityisosaamista.

On hieno asia, että satavuotiaasta Suomesta on tulossa tärkeä peluri uusilla avaruusmarkkinoilla. Meillä on sekä innovatiivisia  romuntorjuntaratkaisuja että maailman tarkin avaruussäämalli ja rutkasti osaamista. Syystäkin voi suomalainen olla ylpeä!

Akatemian blogeissa tiedeyhteisöä edustavat vierailevat bloggaajat kirjoittavat tiede- ja tutkimusmaailman ajankohtaisista kuulumisista, tutkijantyön arjesta ja tutkimusaiheistaan. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Blogiarkisto

Viimeksi muokattu 29.8.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »