Outi Ala-Honkola: Älä jää paikoillesi tutkijatohtori

7.8.2017

 Outi Ala-Honkola työskentelee tiedeasiantuntijana Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen yksikössä. Hänellä oli Suomen Akatemian rahoittamana tutkijatohtoriprojekti vuosina 2011-2014 ja hän vietti vuoden 2010 tutkijatohtorina Yhdysvalloissa. 

Suomen Akatemia asetti tutkijatohtori- ja akatemiatutkijahakijoille uuden hakukelpoisuusehdon viime syyshaussa, paljon puhutun liikkuvuusedellytyksen. Uuden ehdon mukaisesti rahoitusta ei voi enää hakea samaan tutkimusryhmään, jossa väitöskirja on tehty, jollei välissä ole työskennellyt toisessa tutkimusympäristössä vähintään puolen vuoden ajan. Tämän uudistuksen myötä tutkijatohtorihakemusten määrä väheni lähes viidenneksellä edellisvuodesta.

Mielenkiintoista oli, että biotieteiden ja ympäristöntutkimuksen toimikuntaan tulleiden tieteellisesti erinomaisten, eli arviointipaneeleissa arvosanan viisi tai kuusi saaneiden hakemusten, lukumäärä pysyi lähes samana kuin viime vuonna. Tästä voi varovaisesti päätellä, että hakemusten taso nousi, kun tutkimusta ei voinut suoraan jatkaa väitöskirjaryhmässä.

Miksi tutkimusympäristön vaihto parantaisi hakemuksen laatua? Tutkijatohtorivaiheessa nuorelta tutkijalta odotetaan uutta tietoa tuottavaa selkeää projektia, joka tukee hänen itsenäistymistään tutkijanuralla. Väitöskirjaohjaajan huomiin jäädessä tämä ei toteudu, vaan kunnia hakemuksen ja aiempien julkaisujen laadusta sataa ohjaajan laariin, riippumatta siitä mikä tutkijatohtorin rooli on oikeasti ollut. Lisäksi väitöskirjaprojektin jatkoa on vaikea hioa teräväksi itsenäiseksi tutkimuskysymykseksi, joka toisi riittävästi uutta tietoa. Se tahtoo jäädä pieniksi täydentäviksi osiksi jo julkaistuihin päätuloksiin.

Liikkuvuusedellytyksen täyttyminen ei vielä takaa rahoitusta, vaikka hakemus olisi erinomainen. Tänäkin vuonna vain 40 prosenttia arvosanan viisi saaneista biotieteiden ja ympäristöntutkimuksen alan tutkijatohtorihakijoista pystyttiin rahoittamaan. Tässä kovassa kilpailussa aiemmalla kansainvälisellä liikkuvuudella ja tutkimussuunnitelmassa kuvatulla suunnitellulla kansainvälisellä liikkuvuudella on suuri merkitys, kun toimikunta valikoi tieteellisesti yhtä hyvistä hakemuksista rahoitukseen menevät.  Tänä vuonna rahoitetuilta tutkijatohtoreilta edellytettiin vähintään kolmen kuukauden suunniteltua yhtäjaksoista ulkomaista liikkuvuutta, mikäli hakijalla ei ollut aiempaa kansainvälistä liikkuvuutta. Käytännössä rahoitetut tutkijat olivat suunnitelleet keskimäärin kolme kuukautta pidemmän liikkuvuuden kuin rahoittamatta jätetyt hakijat. 

Kuinka kauan ulkomaisessa tutkimusryhmässä sitten pitäisi olla? Uudessa ryhmässä pitää olla niin kauan, että tutkimukselle asetetut tavoitteet pystytään realistisesti toteuttamaan. Arviointipaneelit pitävät usein kuukauden tai parin vierailuja liian lyhyinä niihin asetettuihin tavoitteisiin nähden. Usein ulkomaille lähdetään oppimaan uutta menetelmää tai käyttämään resursseja, joita Suomessa ei ole. Lisäksi on tarkoitus verkostoitua ja laajentaa näkemystä siitä, miten eri tavoin tutkimusta voi tehdä. Uudessa ympäristössä saa myös uusia tutkimusideoita. Kaikkeen tähän kuluu helposti vähintään puoli vuotta ja vuosikin voi olla lyhyt aika.

BY-toimikunta kannustaa tämän syksyn hakijoita suunnittelemaan vähintään puolen vuoden yhtäjaksoisen liikkuvuusosion. Pidemmässä ajassa ehtii kotiutumaan uuteen maahan ja tutkimusryhmään ja luomaan kontakteja paremmin kuin lyhyellä vierailulla. Perheelliselle liikkuvuus on vaativampaa. Ensimmäinen viikkoni Yhdysvalloissa kului jännittäessä sitä, saako au pairini viisumin. Skotlannissa ollessani ensimmäinen au pairimme joutui lähtemään kahden päivän jälkeen kotiin pahan allergian vuoksi, talossa asunut kissa oli kuollut kaksi vuotta aiemmin. Pienistä kupruista huolimatta omat vierailuni ulkomaisiin laboratorioihin ovat olleet tutkijanurani parhaita kokemuksia, sillä uudet ihmiset ja ajatukset virkistävät ja silloin pystyy keskittymään tutkimukseen ilman muita yliopiston velvoitteita. Lastenikaan ei tarvitse montaa minuuttia käyttää englannin läksyihin ja he muistelevat kaiholla sekä New Yorkin kuumankosteita helteitä että Skotlannin koululounaita - pizzaa ja ranskalaisia samalla aterialla.

Vakavasti tutkijanuraa suunnitteleville kansainvälinen kokemus on välttämätöntä. Akatemiatutkijarahoitusta ei myönnetä BY-toimikunnasta henkilöille, joilla ei ole kansainvälistä liikkuvuutta. Myös yliopistot ovat alkaneet kiinnittää huomioita kansainvälisyyteen omissa rekrytoinneissaan. Ilman kansainvälistä liikkuvuutta en olisi saanut sitä tutkimusideaa, joka johti Akatemian tutkijatohtorirahoitukseen.

Tutkijatohtorirahoitus antaa mahdollisuuden lähteä hankkimaan kokemuksia maailman huippulaboratorioista. Älä jätä tätä mahdollisuutta käyttämättä. Jos haluat keskustella liikkuvuusedellytyksestä ja muihin liikkuvuuteen liittyvistä asioista, otathan rohkeasti yhteyttä meihin Akatemian tiedeasiantuntijoihin. Olemme täällä sinua varten.

 

 

 

 

Akatemian blogeissa tiedeyhteisöä edustavat vierailevat bloggaajat kirjoittavat tiede- ja tutkimusmaailman ajankohtaisista kuulumisista, tutkijantyön arjesta ja tutkimusaiheistaan. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Blogiarkisto

Viimeksi muokattu 7.8.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »