Tero Heikkilä: Lukutaito kunniaan!

12.10.2016
  Kirjoittaja toimii professorina Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella. Hän on  teoreettinen fyysikko, joka yrittää luoda uusia teorioita nanoelektroniikan ilmiöistä.

Ollakseen, vai eikö olla, että on kysymys:
Olipa "tis jalompi mielessä kärsiä
Silmukat ja nuolet törkeää Fortune,
Tai ottaa Arms vastaan meren ongelmia,
Ja vastustamalla lopettaa ne: kuolla, nukkumaan

Siinä on ihmiskunnan ehkäpä parhaan vapaasti saatavan konekääntäjän Google Translaten näkemys Shakespearen näytelmästä. Jo yläasteella saadulla englannin kielitaidolla ymmärtää Googlea paremmin pääosan alkukielisestä tekstistä, vaikka nyanssit saattavat vielä jäädä hämäriksi.

Tarkin ihmiskunnan kehittämä kieli ei ole englanti, latina tai esperanto, vaan matematiikka. Se on niin hyvin kehittynyt, että eri puolilla maailmaa voidaan käyttää samaa matematiikan kieltä, ja asia tulee yleensä aika lailla samoin ymmärretyksi, vaikka kielen merkintätavoissa olisikin hieman eroja. Tämän vuoksi luonnontieteen pääasiallinen kieli ei myöskään ole englanti, vaan matematiikka, ja osa muistakin tieteenaloista on siirtymässä kohti matemaattisempaa kuvailua.

Tämä johtaa ongelmiin tieteen popularisoinnissa ja opetuksessa. Ihan niinkin tavallisissa luonnontieteeseen liittyvissä asioissa kuin vaihtelevan nopeuden täsmällisessä kuvauksessa tarvitaan matematiikkaa, jonka oppii – jos oppii – Suomessa vasta lukiossa. Miten kommunikoida vaikkapa spontaaneihin symmetriarikkoihin tai niihin liittyvään skaalainvarianttiuteen liittyvä kauneus, jos pitää käyttää huonosti toimivaa kääntäjää? Miten kertoa koululaisille fysiikan ideoiden mullistavuudesta ilman siihen rakennettua kieltä? Siinä käy yhtä huonosti kuin yllä olevassa Shakespeare-käännöksessä. Tämä on monessa suhteessa ongelmallista, kun arkeemme liittyvät asiat kuten teknologian murros johtuvat pitkälti juuri luonnontieteen kehityksestä, ja siihen liittyvistä yhteiskunnan muutoksista.

Tämän kaiken vuoksi silloin tällöin havaitsemani niin kutsutun ”sivistyneistön” ylenkatse matematiikkaa kohtaan on todella outoa. Yritin hiljan lukea Salman Rushdien kirjaa Vimma. Siinä eräässä luvussa Rushdie asettaa luku- ja laskutaidon vastakkain ja ihmettelee, miten jälkimmäiseen kannattaa panostaa niin paljon. Lopetin kirjan lukemisen siihen. Rushdien kannattaisi opetella edes suomea, jossa jo sana lukutaito pitää sisällään ajatuksen matematiikasta – lukujen käsittelyn taidosta.

Monella tieteen- ja elämänalalla päästään eteenpäin, kun keksitään ilmiöitä kuvaava kieli. Tietotekniikassa käytetään ohjelmointikieliä. Aika moni harppaus vaikkapa kännyköiden käytettävyydessä on saatu niitä kehittämällä. Tämän vuoden fysiikan Nobelin palkinto myönnettiin teoreettisille fyysikoille, jotka – muutamien muiden kuten esimerkiksi Suomessa 1980-luvulta lähtien toimineen Grigori Volovikin ohella – kehittivät fysiikkaan kokonaan uudenlaisen kielen kuvaamaan aineen olomuotoja eli erilaisia tapoja järjestyä. On kuin joku olisi keksinyt, miten lintujen kanssa voi kommunikoida, ja sen seurauksena meillä yhtäkkiä olisi mahdollisuus ymmärtää niiden välisiä suhteita.

Ylen uutisen mukaan Suomessa on suunnilleen neljä ihmistä, jotka ymmärtävät, mistä fysiikan palkinnossa on kysymys. Ei pidä paikkaansa, on heitä toistakymmentä. Vielä isompi ongelma on kuitenkin siinä, että tässä tapauksessa uutisointi keskittyi vain pieneen osaan kokonaisuutta – Keski-Suomessa asustavien pikkuvarpusten murteeseen – vaikka todellinen harppaus on tehty koko lintujen kieliopin selvittämisessä. Vertaus ei toimi hirveän hyvin, mutta yritän tulevaisuudessa keskittyä paremman kääntäjän luomiseen. Muutoin käy niin, että

Ei enempää; ja nukkua, sanoa päätämme
The Heart-särky, ja tuhat Natural iskuja
Tämä Flesh on perillinen? "T on täyttymys
Hartaasti voidaan halusi.

Akatemian blogeissa tiedeyhteisöä edustavat vierailevat bloggaajat kirjoittavat tiede- ja tutkimusmaailman ajankohtaisista kuulumisista, tutkijantyön arjesta ja tutkimusaiheistaan. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Blogiarkisto

Viimeksi muokattu 1.9.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »