Sami Borg: Vaalitutkimus tasapainoilee tietotarpeiden kanssa

8.6.2016
Sami Borg on Tampereen yliopiston erillisyksikkönä toimivan Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston johtaja. Tietoarkisto on saanut palvelujensa kehittämiseen rahoitusta useista FIRI-hauista. 

Tähänastiset blogini tällä alustalla ovat käsitelleet tutkimusinfrastruktuureja ja avoimen tieteen kysymyksiä. Olen kuitenkin ollut kuluvan vuoden alkupuoliskon vuorotteluvapaalla ja tehnyt siinä sivussa vähän tutkimusta, joten muutama sana lempilapsesta tuntuu nyt luontevimmalta.

Olen ollut viime kuukausina mukana kirjoittamassa kolmea artikkelia ensi heinäkuun puolivälissä Suomi-Areenalla julkaistavaan kansalliseen vaalitutkimukseen. Kirjan toimittavat Kimmo Grönlund ja Hanna Wass. Mieli tekisi, mutta nyt ei valitettavasti ole tutkimustulosten skuuppaamisen tai juonipaljastusten paikka. Käsittelen sen sijaan vaalitutkimushankkeiden rakennetta. Vaalitutkimuskonsortion toiminta on kiinnostavaa paitsi rakenteeltaan myös erilaisten tietotarpeiden tasapainottamisen kannalta.

Akateemisia vaalitutkimuksia on tehty useissa maissa säännöllisesti julkisin varoin jo 1950-luvulta alkaen. Aihealueella on monissa maissa vankka tutkimusperinne. Tavallisimmin tutkimukset perustuvat heti vaalien jälkeen kerättäviin, valtakunnallisesti äänioikeutettuja edustaviin kyselyaineistoihin.  

Äänestysvalintoihin, muihin poliittisiin preferensseihin ja demokratian toimivuuteen liittyvät tiedot kiinnostavat tietenkin myös puolueita ja poliitikkoja, mediaa ja kansalaisia sekä erityisesti demokratian tilasta ja kehittämisestä vastuussa olevia viranomaistahoja. Vaalitutkimusten pääraportit ovat yleistajuisia ja ne julkaistaan maan äidinkielellä. Akateemiselle lukijakunnalle suunnattu tutkimus julkaistaan kansallisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä. 

Suomessa akateeminen vaalitutkimus koki renessanssin 2000-luvulta alkaen, kun joukko Tampereen yliopiston, Åbo Akademin ja Helsingin yliopiston tutkijoita perusti toimintaa varten epävirallisen mutta varsin kiinteästi toimivan vaalitutkimuskonsortion. Toiminnan alkuvaiheessa vuosien 2003 ja 2007 eduskuntavaaleista toteutettiin Suomen Akatemian rahoittamat tutkimukset professori Heikki Paloheimon johdolla. Samanaikaisesti tutkijaryhmä lobbasi oikeusministeriötä sitoutumaan jatkossa perustavan aineistonkeruun rahoittamiseen eduskuntavaalien yhteydessä, koska vain pitkäkestoinen rahoitusmalli mahdollistaisi riittävän pitkäjänteisen demokratiaseurannan.

Vuosien 2011 ja 2015 eduskuntavaalien jälkeiset tutkimusaineistot koottiinkin oikeusministeriön hankerahoituksen turvin siten, että vuoden 2011 vaalitutkimusta koordinoi Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto ja vuoden 2015 tutkimusta Åbo Akademi. Tutkimusten tuloksia on hyödynnetty laajasti muun muassa maamme edellisen hallituksen toteuttamassa demokratiapoliittisessa selonteossa. 

Miten hankkeet on käytännössä toteutettu? Vetovastuuta on kierrätetty yliopistojen välillä ja julkaisut on pääosin tuotettu oman toimen ohessa. Kyselyaineistot on suunniteltu konsortiossa sovittujen vastuuhenkilöiden johdolla ja niiden keruu on ulkoistettu ja kilpailutettu. Tutkimusotokset on muodostettu kunakin keruuvuonna erikseen ja tähän saakka käyntihaastattelujen kokoajana on toiminut joko TNS Gallup tai Taloustutkimus. Hankkeiden päätyttyä aineistot on tallennettu viipymättä Tietoarkistoon, josta ne ovat maksutta saatavilla avoimeen jatkokäyttöön.

Joka neljäs vuosi hieman erilaisena kerättävän aineiston tutkimuslomake on kulloinkin sisältänyt kansainvälisessä CSES-yhteistyössä laaditun moduulin, jonka kysymyksistä on sovittu hyvissä ajoin useiden kymmenten maiden tutkijoiden kesken. Tätä kautta myös Suomea koskevia perustietoja on saatu vertailukelpoisina kansainvälisen tiedeyhteisön ulottuville. Myös pelkästään Suomea koskevat osiot ovat kiinnostaneet ulkomaisia tutkijoita, varsinkin perussuomalaisten kannatuksen selittyminen 2010-luvun vaaleissa.

Kokonaisuudessaan tutkimushankkeet ovat mielestäni olleet malliesimerkki moninaisten tutkimusintressien ja tietotarpeiden yhteensovittamisesta. Kun aineiston suunnitteluun osallistuu kymmenittäin tutkijoita ja myös alan kansainvälinen tutkijaryhmä ja kaikki haluavat ”omat” kysymyksensä mukaan, kompromisseja joudutaan tekemään varsinkin aineiston sisällössä.

Seurantatutkimusta tekevien mielestä kiinnostavimpia kysymyksiä pitäisi toistaa eri vuosina, mutta uusista aiheista poikittaistutkimusta tekevien kannalta tämä ei aina ole niin tärkeää. Molemmat ovat oikeassa. Konsortion on silti pitänyt huolehtia siitä, että hankkeen rahoittajan kannalta keskeiset seurantatiedot tulevat mukaan aineistoon.

Myös tulosten raportointitavoissa on sovitettu yhteen vaihtelevia intressejä. Suomenkieliseen artikkelikokoelmaan kirjoittaminen ei ole akateemisesti meritoivinta nuorille tutkijoille, mutta riittävää kiinnostusta on silti riittänyt. Yhteiskirjoittajuus on huojentanut työtaakkaa, eikä kirjoituskumppanuuteen ole pakotettu. Eri aihealueiden ja tarkastelutarpeiden runsauden pulmaa on helpotettu sillä, että perustavia vaalien seurantatietoja on raportoitu erillisissä, tilastopainotteisissa indikaattoriraporteissa.

Laajasta tutkimushankkeen aikaisesta käytöstä huolimatta monet uuden kyselyaineiston osat jäävät ensikäytössä koskemattomiksi. Vuoden 2015 eduskuntavaaleista koottu data-aineisto tulee Tietoarkiston kautta jatkokäyttöön alkusyksystä 2016, joten tutkimus jatkuu.     

Lue lisää: www.vaalitutkimus.fi      

Akatemian blogeissa tiedeyhteisöä edustavat vierailevat bloggaajat kirjoittavat tiede- ja tutkimusmaailman ajankohtaisista kuulumisista, tutkijantyön arjesta ja tutkimusaiheistaan. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Blogiarkisto

Viimeksi muokattu 1.9.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »