Minna Palmroth: Paljaana paneelin edessä

23.2.2016

Minna Palmroth on Helsingin yliopiston laskennallisen avaruusfysiikan professori.

Seison paljaana paneelin edessä, ja jokainen virheeni läpivalaistaan ja raportoidaan. Kyse ei ole teini-ikäisen painajaisesta, vaan Euroopan Tutkimusneuvoston (European Research Council, ERC) arviointimenettelystä, joka koostuu hakemuksen sisällön ja hakijan (PI) arvostelusta.

Olen kolmesti osallistunut ERC:n kisoihin, kahdesti voittanut, ja kerran jäänyt niukasti pistesijoille. Kävin läpi kaikki kolme hakemustani ja niiden arviot, ja kerron tässä mielipiteeni siitä, mikä ERC:lle on tärkeää. Toivon näin auttavani suomalaisia menestymään.

Vuonna 2007 ehdotin vastaperustetulle ERC:lle pidempään miettimääni http://www.aka.fi/fi/akatemia/media/blogi2/2012/minna-palmroth4/ kunnianhimoista visiota. Pilkoin sen osiin, jotka kävin hakemuksessa läpi systemaattisesti. Haastattelu meni hienosti, ja projekti meni läpi.

Arvioissa visiota ylistettiin. Viittausten määrät normitettiin alan kokoon. Julkaisujen määrä oli tärkeä, mutta niitä ei arvioitu alan ulkoisen vaan alan sisäisen vaikutuksen perusteella. Ulkomailla oleskelun lyhyt kesto huomattiin, mutta heikkous ei noussut määrittävään asemaan.

Vuonna 2014 lähdin kisaan itsevarmempana, vaikka emmin teemaa vielä muutama viikko ennen hakemuksen jättöpäivää. Kirjoitin rennommin, enkä yhtä systemaattisesti kuin edellisellä kerralla. Kävin konsulttien haastattelusparrauksessa, ja haastattelu menikin nappiin. Jäin kuitenkin rannalle - olin 17., kun 14 sai rahoituksen. Arvioissa visiota pidettiin jälleen uraauurtavana. Mutta PI-osaston kommentit olivat armottomia. Ei ollut tarpeeksi viittauksia, eikä koodista ollut tullut tarpeeksi julkaisuja. Ei ollut tullut palkintoja.

Päätin piru vie kirjoittaa niin hyvän hakemuksen, että PI-pisteet eivät painaisi. Pilkoin edellisvuoden teeman osiin, ajoin alustavaa dataa, rakensin riskiarvion pieteetillä ja jaottelin vaikuttavuuden neljään osa-alueeseen. Pyysin harjoituspaneeliin Suomen arvostetuimmat alan professorit, jotka edustivat paneelin koostumusta mutta olivat kaukana omalta alaltani. Professorit lyttäsivät konsulttien opeilla rakennetun esitykseni “epäilyttävän hyvänä”. Esitys meni uusiksi, ja tankeroin haastattelun oman tasoni alapuolella.

Kun arviot tulivat, yllätyin. Seitsemän arviota ja paneelin kommentit hipoivat täydellisyyttä. Vaikka edellisistä arvioista ei ollut kulunut vuottakaan, julkaisujen ja viittausten määrää pidettiin hyvänä. Visiota pidettiin kirjaimellisesti vallankumouksena.

Mielestäni kaikkein tärkein asia ERC:lle on visio. Meidän pitäisi miettiä, miten voimme auttaa tutkijoita näkemään oman alansa tulevaisuuden ja sen toteuttamiseen tarvittavat askeleet. Tärkeintä on pitää perustieteen rahoituksesta huolta. Tulevaisuus on helpompi hahmottaa, jos oman tutkimuksen pää ei jatkuvasti ole giljotiinilla.

Haastattelun merkitystä liioitellaan. Jos olisin itse arvostettuna vanhempana professorina paneelissa arvioimassa nuorempien kykyjä, minua ärsyttäisi sliipattu kukkoilija, joka kuvittelee sujuvalla haastattelulla peittävänsä hakemuksensa virheet. Mutta se ei olisi ratkaisevaa, sillä tärkeintä on sisältö.

Meillä Suomessa painotetaan liikaa ulkoisia mittareita, kuten viittausten määrää tai ulkomaankokemuksen pituutta. Mutta jos visio on loistava, ulkokohtaiset mittarit menettävät merkityksensä. Jos visio tai toteutus ontuu, mittareilla ammutaan hakemus alas. Mittareilla on kynnysarvo, jonka alapuolella ei pärjää. Niiden liiallinen painottaminen kuitenkin eksyttää tutkijan substanssista.

Kotimainen arviointiprosessi ei välttämättä valmenna tutkijoita pärjäämään ERC-kisoissa. En ole missään saanut raaempia kommentteja kuin ERC-arvioinneissa. Silti viittausindeksi tai ulkomailla oleskelun kesto ei muodostu maailman kovimmassa tiedekisassa esteeksi.

Tärkeintä on sisältö ja jos sitä ei ole, puuttuu sen myötä kaikki. Ulkokohtaisten mittareiden ei pidä antaa nujertaa tai johtaa harhaan.

Akatemian blogeissa tiedeyhteisöä edustavat vierailevat bloggaajat kirjoittavat tiede- ja tutkimusmaailman ajankohtaisista kuulumisista, tutkijantyön arjesta ja tutkimusaiheistaan. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Blogiarkisto

Viimeksi muokattu 30.8.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »