Tero Heikkilä: Eläketoimi

6.5.2016
  Kirjoittaja toimii professorina Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella. Hän on  teoreettinen fyysikko, joka yrittää luoda uusia teorioita nanoelektroniikan ilmiöistä.

26 vuotta sitten aloitin seurustelun nykyisen vaimoni kanssa. Nykylakien mukaan runsaan 26 vuoden päästä minun on jäätävä eläkkeelle. Nämä vuosimäärät tulivat mieleeni, kun allekirjoitin pysyvän professuurin työsopimukseni.

Onneksi realismia ajatuksiin toi ensimmäisenä vakinaisena päivänäni vappuna tämä Hesarin juttu irtisanotusta professorista. Itse asiassa muutenkin ajatus noin pitkästä toimesta kuulostaa käsittämättömältä. Olen tottunut elämässäni muutokseen, vanhan toistaminen on aina tuntunut tosi tylsältä.

Ei vakiviran tietenkään tarvitse tarkoittaa paikalleen jäämistä, vaihtelua voi hakea elämäänsä ja työhönsä monin keinoin. Mutta kannustimia se muuttaa. Nyt voin paremmin, ainakin periaatteessa, valita tutkimusaiheeni sen mukaan, miten ne minua kiinnostavat, eikä tarvitse ajatella sitä, miltä tulokset mahdollisesti näyttävät jossakin tulevassa työnhaussa. Voin myös paremmin keskittyä tieteellisen jälkikasvun uran edistämiseen. Ehkäpä myös uskallan avoimemmin kritisoida yliopiston johtoa – kritiikkiä tarvitaan joka yliopistossa.

Pelko jämähtämisestä on toki olemassa. Sitä vääjäämättä muokkautuu ajattelemaan samansuuntaisesti kuin arjessaan kohtaamansa ihmiset, ja tämä vaara varmasti uhkaa minuakin. Siksi näin vakiviran alkamisen kunniaksi ajattelin listata asioita, joita pidän oman työni kannalta tärkeinä, ja joista toivon mukaan pystyn pitämään kiinni myös myöhemmin. Voisin vaikkapa tarkistaa kymmenen vuoden päästä noudatanko vielä omia ohjeitani:

i) Käytä akateemista vapauttasi ja käytä osa ajastasi jonkin mukavan laskun läpikäymiseen, ilman että siitä näyttää olevan mitään välitöntä hyötyä. Juuri näistä laskuista tulevien oivallusten vuoksi rupesit teoreettiseksi fyysikoksi.

ii) Pyri käyttämään suuri osa ajastasi teoreettisen fysiikan mallien parissa. Pidä esikuvina vielä eläkepäivilläänkin tiiviisti fysiikkaa miettiviä tai miettineitä teoreetikkoja, vaikkapa Ginzburgia, Leggettiä, Andersonia ja Volovikia.

iii) Suuntaa uudelle tutkimusalueelle vähintään viiden vuoden välein.

iv) Keksi jokin uusi tapa toimia, tapahtuma tai jokin muu sellainen vähintään kerran vuodessa.

v) Älä etsi valtaa akateemisessa maailmassa vallan itsensä vuoksi. Vaihtelu on parempi motivaatio.

vi) Muista, että artikkeli, jota kukaan ei ymmärrä, on hyödytön. Pyri siis kertomaan tutkimuksestasi ymmärrettävästi.

Ei vakipaikan puute tietenkään estä keskittymästä noihin asioihin. Suuresti arvostamani, runsas kaksi vuotta sitten ja aivan liian aikaisin edesmennyt kollegani Nikolai Kopnin toimi määräaikaisena vierailevana professorina Kylmälaboratoriossa parisenkymmentä vuotta. Kun kysyin, miltä tuo jatkuva väliaikaisten sopimusten ketju tuntuu, hän vastasi lakonisesti: "Kaikki elämässä on väliaikaista".

Akatemian blogeissa tiedeyhteisöä edustavat vierailevat bloggaajat kirjoittavat tiede- ja tutkimusmaailman ajankohtaisista kuulumisista, tutkijantyön arjesta ja tutkimusaiheistaan. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Blogiarkisto

Viimeksi muokattu 1.9.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »