Tapio Lokki: Innovaatioita yrityksiin – ja takaisin

30.3.2017
 

Tapio Lokki on professorina Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulussa. Hänen poikkitieteellinen ryhmänsä tutkii ääntä, kuuloa ja akustiikkaa, erityisesti konserttisaleja ja havaittua äänenlaatua. 

Yleinen käsitys tällä hetkellä tuntuu olevan, että Suomella menee todella huonosti. Niinpä lähes jokaista asiaa "tehostetaan ja halpuutetaan", myös meidän akateemisten ihmisten työtä. Siitä huolimatta meidän pitäisi tutkia entistä enemmän, opettaa entistä paremmin. Uutena "todella tärkeänä" asiana on innovaatioiden ja keksintöjen tuottaminen, jotta Suomi saadaan uuteen nousuun.

Labrassa näen innovaatioita ja keksintöjä jatkuvasti, jos ei nyt ihan päivittäin niin ainakin viikoittain. Ideoita, asioiden ymmärtämistä uudella tavalla, uusia ratkaisutapoja, uusia sovelluskohteita jne. pulpahtelee tutkijoilta erilaisissa keskusteluissa ja sähköposteissa. Toki monet näistä osoittautuvat huonoiksi tai jo aiemmin keksityiksi, mutta joukossa on monia, joista kirjoitamme kiitettyjä artikkeleita. Miksi näitä tutkimustuloksia, innovaatioita ja keksintöjä ei sitten saada tukemaan suomalaisten yritysten toimintaa ja kasvua?

Itse tunnen lähinnä insinöörialoja, joiden yritykset Suomessa ovat pääosin pk-yrityksiä. Heillä ei ole resursseja lukea meillä ja maailmalla kirjoitettuja artikkeleita, saati implementoida uusia tutkimustuloksia omiin järjestelmiinsä ja rutiineihinsa. Mikä olisi se keino, jolla tutkimustulokset saataisiin nopeasti ja tehokkaasti näihin pk-yrityksiin, jotta he pystyisivät kasvamaan ja valloittamaan maailmaa?

Lääketieteissä professorit ja dosentit jakavat työaikansa usein tutkimuksen ja praktiikan kesken. He ottavat potilaita vastaan päivän tai pari viikossa ja näkevät minkälaisia ongelmia potilailla on ja pystyvät viemään uusia menetelmiä ja analyysejä heti käytäntöön. Minunkin hampaani on 1980-luvulla oiottu jollain kokeellisella menetelmällä, josta joku teki lisensiaattityötä (silloin en toki ymmärtänyt mitä tuo tarkoitti).

Voisiko tätä mallia soveltaa myös muilla aloilla, esim. insinöörialoilla? Tutkijat ja miksei jopa professorit voisivat välillä olla pari kuukautta töissä yrityksessä, jossa he voisivat viedä omia tutkimustuloksiaan heti käytäntöön ja testikäyttöön? Samalla tutkijat näkisivät minkälaisia ongelmia insinöörit ratkovat haastavissa projekteissa ja näin voisi hyvin syntyä uusia relevantteja tutkimusaiheita. Uskon, että hyöty olisi molemminpuolista. Pitäisikö SA:n rahoitushakemuksissa arvostaa mobiliteettia teollisuuteen kuten liikkuvuutta ulkomaille?

Entä jos tutkimustulos tai uusi idea on niin hyvä, että professori päättää perustaa start-upin? Voisiko hän silloin saada vaikka kahdeksi vuodeksi virkavapaata, jolloin olisi mahdollisuus palata akateemiseen maailmaan jos start-up epäonnistuu? Tämä varmasti vauhdittaisi uusien yritysten perustamista. Tai voisiko meillä toimia malli, joka on monessa yliopistossa Yhdysvalloissa; professorit viettävät 3kk vuodessa omassa yrityksessään?

Akatemian blogeissa tiedeyhteisöä edustavat vierailevat bloggaajat kirjoittavat tiede- ja tutkimusmaailman ajankohtaisista kuulumisista, tutkijantyön arjesta ja tutkimusaiheistaan. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Blogiarkisto

Viimeksi muokattu 1.9.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »