Sami Borg: Avoin tiede ja tutkimus etenevät

23.3.2015

 

Sami Borg on Tampereen yliopiston erillisyksikkönä toimivan Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston johtaja. Tietoarkisto on saanut palvelujensa kehittämiseen rahoitusta useista FIRI-hauista. 

Helsingin yliopisto on hiljattain hyväksynyt ja julkistanut oman tutkimusdatapolitiikkansa. Tavoitteena on tasoittaa tietä hyville käytännöille tutkimusdatan avaamisessa ja hallinnassa.

Alan valtakunnallisen palveluinfrastruktuurin edustajana kajautan ihan Tampereelta asti suosionosoituksia Helsingin yliopistolle fiksusta liikkeestä ja mainiosta työstä. Helmikuussa 2015 hyväksytty linjaus kattaa tutkimusdatan keräämisen, tallentamisen, käytön ja hallinnan yliopistotason periaatteita. Politiikkalinjauksen lisäksi asiaa valmistellut työryhmä etsi ja esitti lukuisia keinoja politiikan toimeenpanon edistämiseksi. Erityisesti kirjastoilla tulee olemaan keskeinen rooli koulutuksen ja tietopalvelujen tarjoajana.

Helsingin yliopiston tutkimusdatapolitiikka on malli muille ja osavastaus siihen, mitä yliopistoiltamme odotetaan tieteen avoimuuden edistämisessä. On myös ilahduttavaa, että linjauksissa ja ohjeissa otetaan huomioon tarjolla olevat valtakunnalliset tukipalvelut.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja CSC:n pääosin toteuttama Avoin tiede ja tutkimus -hanke tavoittelee puolestaan vuosina 2014─2016 olennaista muutosta tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa sekä siinä, miten avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään yhteiskunnassa. Hankkeen asialistalla on laaja kirjo Open Access -toimintoja, jotka jakaantuvat tutkimusjulkaisujen, tutkimusdatan ja tutkimusmenetelmien avoimuuteen.

ATT-hankkeen itseymmärryksessä avoin tiede tarkoittaa nykyistä avoimempia toimintakäytäntöjä. Suuntana on tutkimuksen tulosten, datan ja menetelmien julkaiseminen ja niiden aito läpinäkyvyys. Kyse on erityisesti näiden kolmen saatavuudesta muiden jatkokäyttöön. Tällainen avoin tiede on tutkimusjulkaisujen ja tutkimusaineistojen avointa julkaisemista, lähdekoodin avaamista ja avoimien standardien hyödyntämistä.

Jonkin aikaa sitten ATT-hanke kokosi tietoja Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen julkisilta verkkosivuilta mutta ei esimerkiksi intraneteistä. Tavoitteena oli tutkimusorganisaatioiden avoimuuskulttuurien alustava kartoitus. Tilannekuva on parhaillaan lausuntokierroksella muiden muassa yliopistoissa. Tutkimusorganisaatioiden odotetaan raportoivan ministeriölle omista suunnitelmistaan tutkimuksen avoimuuskäytäntöjen edistämisessä.

Valitettavan tavallinen yliopistoreaktio tällaisiin ministeriön kyselyihin taitaa olla, että talon sisältä etsitään liikenevin ja joskus asiantuntevinkin täyttämään palaute ja lomakkeet. Toivottavasti asia ei jää tällä kerralla vain vastaamiseen, koska itse asia on oikeasti iso.

Vai miten kauan on järkeä maksaa isoille kaupallisille kustantajille maltaita siitä, että tiede voi julkaista omat tuloksensa? Tai onko tolkkua siinä, että digitaaliset tutkimusaineistot ja joillakin aloilla myös tutkimusmenetelmät jäävät vajaakäytölle ja vaille kunnollista tiedeyhteisön tarkistusmahdollisuutta, ellei tutkimusdataa ja menetelmiä julkaista avoimeen käyttöön?

Edetkäämme siis vähintään vähin erin pois tältä hunningolta.

 

Lue lisää:

Akatemian blogeissa tiedeyhteisöä edustavat vierailevat bloggaajat kirjoittavat tiede- ja tutkimusmaailman ajankohtaisista kuulumisista, tutkijantyön arjesta ja tutkimusaiheistaan. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Blogiarkisto

Viimeksi muokattu 1.9.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »