Minna Palmroth: Suomi on EU-tutkimusrahoituksen menestysmaa

15.9.2015

Minna Palmroth on Helsingin yliopiston laskennallisen avaruusfysiikan professori.

Viime aikoina on kuulunut paljon valitusta siitä, miten huonosti Suomi pärjää EU:n tutkimusrahoituksen jakokisoissa.

Eurooppatiedotuskin nostaa esille Suomen huonon onnistumisprosentin. Onko meidän tutkimuksemme todellakin niin keskinkertaista, että moinen itseruoskinta on tarpeen? Päätin tutkia tätä hiukan.

Sain käsiini brittiläisen konsulttifirman raportin, jonka mukaan Suomen tutkijat ovat tähän mennessä onnistuneet saamaan 440 EU-projektia Horizon2020-ohjelman aikana (EURATOM poislukien). Projektien kokonaisvolyymi on raportin mukaan 177 M€. Saksa johtaa kokonaisvolyymissa: 1325 M€, kun Ruotsin tulos on 282 M€. Nopea vilkaisu lukuihin osoittaa, että on lähdettävä koivuniemenherran etsintään. Kun tarkastellaan lukuja asukaslukuun suhteutettuna, havaitaan, että Suomen, Saksan ja Ruotsin lukemat ovat järjestyksessä 33 €/hlö, 16 €/hlö ja 29 €/hlö. Ei enää yhtä paha, mutta onko Suomen tulos hyvä vai huono?

Vietin illan etsien EU-tuloksia selittävää tekijää, ja ensimmäisenä testasin maan parasta sijoitusta Shanghain listalla seuraten Eurooppatiedotuksen oletusta, että “puiteohjelmarahoitus tuppaa keskittymään niihin maihin, joista huippuosaamista löytyy”. Vesiperä. Shanghain listan sijoituksen korrelaatio EU-tuloksen kanssa näytti aavistuksenomaisen trendin, missä parempi sijoitus listalla toi hiukan enemmän rahaa. Mutta korrelaatiokerroin oli 53%, eli yhteys on heikko.

Koetin löytää muuttujaa, joka kuvaisi suhtautumista tieteeseen, ja kokeilin maiden ilmoittamia summia tutkimukseen ja tuotekehitykseen (jäljempänä R&D-panos). Bingo! EU-tulos korreloi 82% todennäköisyydellä R&D-panostuksen kanssa: Mitä suurempi R&D-panos, sitä enemmän EU-rahaa. Sovitin aineistoon suoran ja laskin jokaisen maan kohdalla oletusarvon, joka kertoo maan tuloksen etäisyyden suoralta prosentteina. Oletusarvo kertoo, onko maan saama EU-rahoitus panokseen nähden alakanttiiin, yläkanttiin vain suhteessa panokseen. Esitän analyysin ohessa, samoin kuin oletusarvon mukaisesti järjestetyn maalistan. (En löytänyt R&D-panostietoja Kyprokselle ja Maltalle, joten ne on huomioitu listalla mutta poistettu analyysista).

 

 

Muutamia huomioita: Maan R&D-panos on muutaman vuoden vanha, eikä joidenkin verosuunnittelua harrastavien maiden osalta mahdollisesti luotettava. Näiden maiden poistaminen analyysista ei kuitenkaan muuta tulosta. R&D-panos huomioi yritysten R&D-tuen, eikä suoraan mittaa tieteeseen sijoitettua rahoitusta, mutta se mielestäni kuitenkin edustaa kansakunnan myönteisyyttä uuden etsintään. Suomen tulos näyttäisi olevan hiukan alakanttiin, mutta menetelmän virheet huomioiden Suomi on niinsanotusti targetissa - se saa EU-rahoitusta juuri sen verran kuin ansaitseekin.

 

 

Virheet huomioiden sanoisin, että maat kannattaa jakaa kolmeen luokkaan: ylisuoriutujat (yli +25% oletusarvosta), keskikasti (+/- 25%) ja alisuoriutujat (alle -25%). Ruotsi on Suomen kanssa keskikastissa, mutta näillä arvioilla sillä menee kuitenkin huomattavasti huonommin kuin Suomella. Alisuoriutuvat maat ovat suurimmaksi osaksi itäblokista, ja niiden joukossa on yllättäen Saksa, joka toki sekin on puoleksi entistä itäblokkia. Listan kärkipään maat ovat niitä, jotka ovat onnistuneet EU-rahoituksessa yli odotusten. Riemastuttavia poikkeuksia entisen itäblokin maiden seassa ovat Viro ja Slovenia. Jos pitäisi joltakin maalta mennä kysymään, mitä he ovat tehneet tiedepolitiikassaan, ehdotan Viroa.

Tuloksen perusteella en näe faktoja sen puolesta, että Suomi olisi menestynyt Horizon2020:ssa huonosti, päinvastoin; tietenkin sillä ehdolla, että brittiläisen konsulttifirman raportoimat luvut ovat oikein. Pärjäämme asukaslukuun suhteutettuna kuudenneksi parhaiten Luxemburgin, Hollannin, Kyproksen, Tanskan ja Irlannin jälkeen. Itseruoskintaan ei ole mitään syytä. Jos tarkoituksena on luoda kriisitietoisuutta ja siten yllyttää suomalaisia hakemaan entistä enemmän EU-rahaa, niin voin kertoa, että ainakin minua moinen turhauttaa ja aivan varmasti vaikuttaa tulokseeni negatiivisesti.

R&D-panoksen ja EU-rahoituksen välinen yhteys on niin vahva, että uskallan vetää yhden perustavanlaatuisen johtopäätöksen: Suomi saa mitä tilaa. Mikään maa ei pysty rakentamaan tutkimustaan EU-rahoituksen varaan, vaan EU-raha on oman panoksen päälle tuleva bonus. Omaa tutkimusrahoitusta ei voi vetää nollille ja kuvitella, että tutkijat hakevat rahansa jostain muualta. Maa rakentaa omilla toimillaan kasvuympäristön, jossa huippututkimus joko kasvaa tai ei kasva. Tähän mennessä Suomi on tässä onnistunut. Olen varma, että jatkossa onnistuminen riippuu kahdesta tekijästä: 1) Pidetään oma kansallinen panos yhtä hyvällä tasolla, ja 2) pidetään toimintakulttuuri faktaperusteisena ja positiivisena, eikä manailla mörköjä sähköjäniksiksi.

Akatemian blogeissa tiedeyhteisöä edustavat vierailevat bloggaajat kirjoittavat tiede- ja tutkimusmaailman ajankohtaisista kuulumisista, tutkijantyön arjesta ja tutkimusaiheistaan. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Blogiarkisto

Viimeksi muokattu 30.8.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »