Maijastina Kahlos: Velat anteeksi Kreikassa

11.5.2015

Eurooppa vuonna 2015. Kreikan velkakriisi on väsymykseen asti tiedotusvälineiden otsikoissa. Kreikan velkoja vaaditaan maksettaviksi, uudelleen neuvoteltaviksi tai jopa anteeksiannettaviksi. Yksi velkasaneerausta vaativa liike on nimeltään "Seisachtheia".

Liike ilmoittaa englanninkielisillä sivuillaan olevansa "Greece's debt relief movement". Se vaatii, että Kreikan lainasopimuksesta poistetaan "kaikki perustuslakia, Euroopan perustuslakia ja kansainvälistä oikeutta loukkaavat sisällöt". "Seisachtheian" sivujen kuvituksena on antiikin raunioita, pylväitä ja veistoksia, jotka luovat lukijan mielessä heti yhteyden antiikin klassiseen Kreikkaan. Lisäksi sivulla selitetään, että liikkeen nimi "Seisachtheia" tulee Ateenan lainsäätäjän Solonin tekemistä laeista.

Ateena vuoden 594 paikkeilla ennen ajanlaskumme alkua. Lähteet kertovat yhteiskunnallisista levottomuuksista sekä Solonin (n. 640–n. 560) säätämistä laeista, joissa pyrittiin rauhoittamaan tilannetta. Solonin nimeen on liitetty uudistus, josta antiikin kirjoittajat käyttivät nimitystä seisakhtheia, sananmukaisesti taakan ravistaminen. Solonin uudistuksista kertovat antiikin lähteet ovat huomattavasti häntä myöhäisempiä. Solonista oli tullut jo puolimyyttinen hahmo, "Lainsäätäjä", jonka arvovallalla perusteltiin monien vanhojen lakien olemassaoloa.

Mitä Ateenassa tapahtui? Mistä veloista oli kysymys? Kyse oli yksityisten ihmisten veloista. Solonin seisakhtheiaa pidetään merkittävänä etappina, kun arkaaisen kauden aristokraattisesta vallasta siirryttiin vähitellen kohti klassisen Ateenan demokratiaa. (Antiikin Ateenan demokratia oli tietysti eri asia kuin mitä me nykyään demokratialla ymmärrämme. Ateenan demos koostui kansalaisista, jotka olivat vapaita syntyperäisiä ateenalaisia miehiä. Siten ulkopuolelle jäivät naiset, orjat ja muualta muuttaneet Ateenan asukkaat). Mutta muuten tutkimuksessa ei ole yksimielisyyttä siitä, mitä seisakhtheia oikeastaan tarkoitti. Yksi ehdotus on ollut se, että kyse oli yleisestä velkojen poispyyhkimisestä. Toiset ovat esittäneet, että kyse olisi ollut jonkinlaisten maanomistuksiin liittyneiden riippuvuussuhteiden purkamisesta. Kolmanneksi on ehdotettu, että siinä poistettiin systeemi, jossa järjestystä ylläpidettiin maksamalla suojelurahaa.

Seisakhtheia on vain yksi esimerkki historian valjastamisesta oman ajan ongelmien käsittelyyn. Seisakhtheian tapauksessa meillä on hyvin hataria ja hajanaisia tietoja siitä, mistä yksityisten ihmisten velkojen poisravistamisessa oli kyse. Silti nykyajan poliittinen liike, joka ajaa valtion velkojen poispyyhkimistä, on ohjastanut termin käyttöönsä.

Antiikin historiasta löytyy muitakin ilmiöitä ja tapahtumia, joita käytetään milloin minkäkin asian perustelemiseen. Antiikin kristittyjen tekemiset ja kirjoitukset nostetaan esiin perustelemaan nykyajan kristittyjen elämänvalintoja. Säännöllisin väliajoin toistuu myös ajatus Rooman rappiosta, jolla selitetään aikamme ilmiöitä. Moralisoiva käsitys rappeutuvasta Roomasta nousi roomalaisten omassa historiankirjoituksessa ja runoudessa jo 200-luvulla eaa. Rooman rappio on osoittautunut ehtymättömäksi luonnonvaraksi, sillä sittemmin Rooma on tuhoutunut milloin minkäkin asian hyväksi. Muutama vuosi sitten Saksan silloinen ulkoministeri Guido Westerwelle vertasi modernia hyvinvointivaltiota "myöhäisroomalaiseen rappioon". Pari viikkoa sitten Helsingin Sanomien haastattelussa tuore suomalainen kansanedustaja Laura Huhtasaari esitti syvällisenä analyysinaan, että Rooma tuhoutui moraaliseen rappioon, ja päätteli tästä vielä, että yhteisvastuu on ajanut moraalin katoon. Tähän kirjoitimme Marja-Leena Hännisen ja Ville Vuolannon kanssa vastineen.

Onko vastineiden kirjoittaminen ja virheiden oikaiseminen päivystävien dosenttien turhaa hermoilua? Samalla voi kysyä, miksi on tärkeää opiskella historiaa koulussa. Historian, myös kreikkalais-roomalaisen antiikin, tuntemus on tärkeää jo maailmankuvan ja ihmiskuvan muotoutumisen takia. Mutta se on tärkeää myös siksi, että osaisimme sijoittaa historian tapahtumat ja ilmiöt niiden ajallisiin ja paikallisiin yhteyksiinsä. Emme etsisi analogioita tapahtumista ja ilmiöistä, jotka ovat ainutkertaisia. Emme menisi lankaan, kun joku yrittää vaikuttaa meihin esimerkeillä historiasta. Emme tyytyisi perusteluihin, joita nostetaan vertailusta menneisyyteen: 'ennen oli paremmin / huonommin'; 'näin on aina ennen / näin ei ole ikinä tehty'; 'jo muinaiset roomalaiset kukistuivat, koska oli sitä / ei ollut tätä'; 'olemme sellainen / tällainen kansakunta'.

Sen sijaan vaatisimme perusteluja, jotka nousevat nykymaailman tilanteista ja ongelmista. Historian ainutkertaisuuden ymmärtäminen voi vapauttaa meidät elämään tätä päivää.

Kannustetaan dosentteja päivystämään

Näkökulma: Jo muinaiset roomalaiset ja muut historian opit poliitikkojen aseina

Uusimmat blogit

Blogiarkisto

Viimeksi muokattu 6.7.2015

Eurooppa vuonna 2015. Kreikan velkakriisi on väsymykseen asti tiedotusvälineiden otsikoissa. Kreikan velkoja vaaditaan maksettaviksi, uudelleen neuvoteltaviksi tai jopa anteeksiannettaviksi.

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »