Tapio Lokki: Professori startup-yrittäjänä

13.5.2015
 

Tapio Lokki on professorina Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulussa. Hänen poikkitieteellinen ryhmänsä tutkii ääntä, kuuloa ja akustiikkaa, erityisesti konserttisaleja ja havaittua äänenlaatua. 

Yrittäjyydestä puhutaan maailman turuilla ja toreilla päivittäin. Erityisesti Suomeen haluttaisiin paljon lisää nuoria kasvuyrityksiä eli ns. startup-yrityksiä. Yliopistojenkin pitäisi tuottaa kasvuyrityksiä, vaikka perinteisesti yliopistojen tehtävä halki vuosisatojen on ollut koulutus, perustutkimus ja kansan sivistäminen. Monelle tutkijalle ajatus yrittäjyydestä voikin tuntua vieraalta.

Startupin toiminta alkaa ideasta, jolla muutetaan maailmaa. Jos idea tuntuu vielä seuraavanakin päivänä hyvältä niin yrittäjän arjen täyttää hyvin nopeasti tiimin kasaaminen, rahoituksen hankkiminen, idean jalostaminen tuotteeksi tai palveluksi ja markkinointi. Työtunteja ei lasketa kun omaa ideaa jalostetaan ja liiketoimintasuunnitelmia hiotaan. Jos kovan työn tuloksena saadaan edes osa edellä mainituista tehtyä niin sitten ideaa/tuotetta/palvelua on markkinoitava ja myytävä ankarasti, jotta yritys voisi elää tulorahoituksella. Jos myynti onnistuu niin yritys voi kasvaa, vanhojen hyvien työntekijöiden lisäksi palkataan uutta väkeä ja parhaassa tapauksessa mammonaa jää vielä sukanvarteenkin. Yritys jatkaa kasvuaan ja pääomaa kertyy pahan päivän varalle. Toisaalta usein markkinointi ei tuota tulosta ja edessä on uuden riskirahoituksen etsiminen ja pahimmillaan yrityksen lopettaminen.

Mutta onko tuollainen kasvuyrittäminen nyt niin vierasta akateemiselle väelle? Minusta ei, mehän olemme kaikki kasvuyrittäjiä! Professorina pyöritän tutkimusryhmää, jota voisi aivan hyvin kutsua startup-yritykseksi. Tehtäväni on keksiä ideoita, joilla muutetaan maailmaa. Uuden luomiseksi käytän lukemattoman määrän tunteja rahoituksen hankintaan ja yritän haalia parhaat mahdolliset opiskelijat toteuttamaan ideoita ohjauksessani. Rahaa tarvitaan paljon, jotta saan riittävän kokoisen ryhmän kasaan. Pureudumme yhä syvemmälle ongelmien ratkaisemiseksi ja tuotamme uutta tieteellistä tietoa. Parhaat tulokset raportoidaan artikkeleissa, joita tarjotaan julkaistavaksi tieteellisiin lehtiin. Open Access -maksut ja konferenssimatkat ovat pakollisia markkinointikuluja, jotta maailmalla edes joku huomaisi artikkelimme. Työn hedelmiä pitää myös markkinoida sosiaalisessa mediassa ja julkisuudessa.

Entä sitten kun vasta osa ideoista on tutkittu, mutta tutkimusprojekti ja rahat ovat lopussa? Tutkijat ovat saaneet tutkintonsa valmiiksi ja artikkeleissa on potentiaalisia maailmaa mullistavia tuloksia? Mitä yrittäjäprofessori silloin tekee? Aika harvoin hän palkkaa lisää väkeä ja kasvattaa yritystä, koska sukanvarresta ei löydy muuta kuin pohjelihas. Hienoista artikkeleista ei kukaan maksa mitään ja tutkimustulosten kaupallistaminen on aivan erilaista työtä kuin tutkimus, johon tiimin toiminta on viritetty. Vaikka pääkopasta löytyisi monta hyvää jatkotutkimusideaa niin niihin on turha hakea lisärahoitusta, inkrementaalista tutkimusta ei yleensä rahoiteta. Eli uusia ideoita on keksittävä ja rahoituksen hankkiminen on yhtä työlästä kuin edelliselläkin kerralla. Tehdystä kovasta työstä on uuden rahan hankinnassa aika vähän hyötyä. Myös tutkimustiimi on kasattava hyvin usein uudestaan, koska yliopisto kehottaa vahvasti potkimaan juuri valmistuneet nuoret tohtorit maailmalle. Joku voisi ajatella, että hyvin tehty tutkimustyö palkitaan osoittamalla reitti lähtöruutuun.

Yrittäjyys ei siis olekaan meille professoreille aivan vierasta, pikemminkin päinvastoin. Erona vapaiden markkinoiden yrittäjyyteen on kuitenkin siinä, että yrityksen pitkäjänteinen kehittäminen ja maallisen pääoman kasvattaminen ovat huomattavasti vaikeampia. Akateeminen yrittäminen on pitkälti rahoitushakemusten kirjoittamista ja usein hyväkin hakemus hylätään, koska kilpailu on erittäin kovaa. Professori Hannu H. Kari määritteli osuvasti runsas kymmenen vuotta, että professorin työ on 50% opetusta, 50% hallintoa ja 50% tutkimusta. Pitäisiköhän tuota määritelmää päivittää lisäämällä vielä 50% yrittäjyyttä?

Akatemian blogeissa tiedeyhteisöä edustavat vierailevat bloggaajat kirjoittavat tiede- ja tutkimusmaailman ajankohtaisista kuulumisista, tutkijantyön arjesta ja tutkimusaiheistaan. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Blogiarkisto

Viimeksi muokattu 1.9.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »