Jani Erola: Strategiset painopistealueet ja tieteellinen vaikuttavuus

22.4.2015

Sain konkreettisen ensikosketuksen yliopistojen strategisten painopistealueiden merkitykseen työskennellessäni taloussosiologian oppiaineessa silloisessa Turun kauppakorkeakoulussa 2000-luvun alussa. Oppiaine oli tuolloin vielä itsenäisessä pienoisyliopistossa aika epätavanomainen. Sillä ei ollut vahvaa liiketaloustieteellistä pohjaa ja opiskelijoita oli vähän, vain muutama uusi vuodessa. Oppiaine oli sijoitettu markkinoinnin laitokselle, mutta yhteistyö muun laitoksen kanssa jäi kuitenkin etenkin itselleni aika rajalliseksi. Olin kiinnostunut yhteiskuntarakenteiden ja yksilöiden vuorovaikutuksesta, en mainonnasta.

Itsenäistä tutkimuksellista profiilia rakentavalle kauppakorkeakoulu oli toimintaympäristönä silti suorastaan erinomainen. Apurahoja oli hyvin saatavilla ja opettajia ja tukijoita kannustettiin hyödyntämään uusia lähestymistapoja opetuksessa ja tutkimuksessa. Perustutkimusta pidettiin silloin ja nykyäänkin arvossa. Sijaitsimme nykyisen työpaikkani, Turun yliopiston sosiologian laitoksen, naapurissa. Tämä mahdollisti yhteistyön ja vuorovaikutuksen sitä haluttaessa, mutta antoi samalla mahdollisuuden pysytellä myrskyiksi vesilasissa nousevien oppiainekiistojen ulkopuolella. Saatoimme keskittyä selvittämään, mikä oikeastaan on hyvää sosiologista tutkimusta muutoinkin kuin vain kotoperäisestä näkövinkkelistä arvioiden ja pyrkiä itse tekemään sitä itse parhaalla mahdollisella tavalla.

Kun puitteet olivat hyvät, saatiin myös jotain aikaiseksi. Muutaman ihmisen oppiaineessa tehtiin kauppakorkeakoulun mittapuin arvioiden paljon tutkimusta. Onnistuin itsekin saamaan pian väittelyni jälkeen tutkijatohtorin määrärahan Suomen Akatemialta sosiaalista liikkuvuutta käsittelevään tutkimukseeni. Taloussosiologia ei kuitenkaan istunut kovin hyvin strategisiin painopistealueisiin. Vaikka oma SA:n rahoitukseni oli jossain vaiheessa koko kauppakorkeakoulun ainoa, sain kuulla eräältäkin vastuullisessa hallinnollisessa tehtävässä olevalta henkilöltä, että minun tulisi vaihtaa tutkimukseni aiheita näitä paremmin vastaaviin liiketaloustieteellisiin teemoihin.

Ehdotuksen seuraaminen olisi ollut mieletöntä sekä itseni että kauppakorkeakoulun kannalta. Opinahjo olisi menettänyt ainokaisen SA:n tutkijatohtorinrahoituksensa, minun taas olisi pitänyt siirtyä tekemään tutkimusta alalle, jolla minulla ei ollut minkäänlaista asiantuntemusta eikä ennen kaikkea kiinnostusta tehdä tutkimusta. Kumpikin osapuoli olisi hävinnyt.

Pienen oppiaineen ja itsenikin onni oli, että kauppakorkeakoulun sisäisessä rahanjaossa painoi esteettisten seikkojen sijaan tutkimuksellinen suoriutuminen. Kiitos tuloksellisuuden olimme koko ajan hyvin resursoituja ja tästä luultavasti hyötyi koko yliopisto.

Esimerkiksi Abramon ja kumppaneiden tutkimus (Abramo ym. 2013) viittaakin siihen, että strategisille painopistealueille perustuvaan rahoitukseen sisältyy vaaroja Suomen kaltaisissa ei-kilpailullisissa akateemisissa ympäristöissä. Kun huippututkijat ja alisuoriutujat ovat jakautuneet suhteellisen tasaisesti eri yliopistoihin, eivät resurssit usein päädy hyödyntämään vaikuttavuudeltaan kaikkein menestyksekkäimpiä tutkijoita, vaikka rahoitus perustuisikin suoriutumisen arviointiin.

Kirjoittajat ehdottavat myös ongelmaan ratkaisua. Koska tieteellinen vaikuttavuus keskittyy Matteus-efektin takia vain harvoille tutkijoille ja näillekin sitäkin vahvemmin (Merton 1968), kannattaisi resurssit jakaa myös yliopistojen sisällä mahdollisimman suoraan tutkijoille, pääosin bibliometrisesti mitatun suoriutumisen perusteella sikäli kun se on tieteenalalla mahdollista. Tieteessä tuloksen takaavat ihmiset, eivät painopistealueet.

Viitteet:

Abramo, Giovanni, Tindaro Cicero & Ciriaco Andrea D'Angelo (2013) The impact of unproductive and top researchers on overall university research performance. Journal of Informetrics 7: 1, 166–175.

Merton, Robert K. (1968) The Matthew effect in science. Science 159: 3810, 56–63.

 

Blogiarkisto

Viimeksi muokattu 12.5.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »