Minna Palmroth: Horizonin taivaalta sattaa mannaa

20.8.2014

Minna Palmroth on Helsingin yliopiston laskennallisen avaruusfysiikan professori.

Rosa Liksomin Reitari -kirjassa kova työmies saa töistä tarpeekseen ja menee kivelle istumaan hokien "Mie oon ossuuteni tehny, taivaalta sattaa mannaa". Koska ilman työn tekemistä ei tule leipää, Reitarin äiti kieltää ruokkimasta työmiestä, joka lopulta kuolee nälkään. Vähän samaa pelkään EU:n tutkimusrahoituksen puiteohjelman Horizon2020:n hakujen suhteen.

Moni yliopisto ja tutkimuslaitos on asettanut tavoitteekseen moninkertaistaa EU-rahoituksensa määrän tietäen, että kilpailu muista rahoitusinstrumenteista on koventunut ja rahaa on vähemmän jaossa. EU sen sijaan on nostanut budjettia monilla aloilla, virtaviivaistanut pelättyä byrokratiaansa ja kristallisoinut strategiaansa. EU-raha houkuttaa juhlapuhujaa, mutta miten tavoitteen saavuttamisesta pidetään huolta?

Viime vuonna minut nimettiin asiantuntijataustaltani EU:n komissiota neuvovaan ryhmään, jonka tehtävänä on kirjoittaa alani rahoitusstrategia tuleviin H2020-hakuihin. Myöhemmin sain nimityksen toiseen, alakohtaisista edustajista koottuun horisontaaliseen ryhmään, josta saa näköalan lähes koko Horizonin rahoitusstrategiaan. Tältä pohjalta olen tullut tulokseen, että Suomessa voitaisiin toimia systemaattisemmin Horizonissa.

Ennen kuin haku aukeaa, komissio on valinnut rahoitettavat aiheet. On yksi asia vastata hakuun, mutta aivan toista on ennen hakemista vaikuttaa rahoitusstrategiaan. Aiheiden valintaan voi vaikuttaa monella tavalla, paitsi suoraan alakohtaisiin neuvonantajaryhmiin, myös maiden kontaktihenkilöihin ja järjestöihin. Sen jälkeen, kun sain nimityksen alani EU-rahoituksen strategiseen keskiöön, olen saanut muutamia hienosti perusteltuja mielipiteitä, mutta en vielä suomalaisilta; ruotsalaisilta kylläkin! Joissakin maissa otetaan systemaattisesti selvää, miten hakuaiheet muokkautuvat, ketkä niihin pääsevät ensisijaisesti vaikuttamaan, ja milloin on oikea aika kertoa reilusti oma laaja-alaisesti perusteltu mielipide. Tällainen koordinoitu toiminta olisi tervetullutta meilläkin. Neuvonantajaryhmät koostuvat oman alansa rautaisista ammattilaisista, jotka osaavat kyllä erottaa perustellut mielipiteet hötöstä.

Kun haku on auki, perustetaan konsortioita. Horizonin henki kuulostaa kuin Esko Ahon hallituksen tavoitteelta nostaa 90-luvun Suomi lamasta: sijoitetaan osaamiseen ja sitä kautta haetaan talouskasvua. Horizonin erikoisuus edelliseen puiteohjelmaan verrattuna on yritys- ja markkinalähtöisyys. Kun sain nimityksen neuvonantajaryhmään, lähestyin heti kärkeen suomalaista yritysmaailmaa. Sieltä sain ilokseni selville, että Horizon ei ole ihan tuntematon, mutta firmoja on vaikea saada vakuuttumaan hakemisen kannattavuudesta. Hakeminen ei olekaan helppoa, mutta tässä voisi suomalainen tutkimuslaitos auttaa: hankkeiden kirjoittaminen, hallinnointi ja raportointi osataan meillä etuperin ja takaperin, ja kansainvälinen verkosto tunnetaan. Myönnän, että minulla on tässä kädenojennuksessa myös oma lehmä ojassa: Horizonissa ei suomalainen tutkimus tule menestymään ilman vahvaa sidettä yrityssektoriin, ja heidän kansainvälisiin verkostoihinsa.

Tehdään parhaamme ja katsotaan mihin se riittää. Kyllä, mutta Horizon ei ole nappulaliiga, missä tavoitteeksi voi asettaa osallistumisen ja sitten pyytää potkimaan palloa maalia kohti. Tavoite moninkertaistaa EU-rahoitus on hyvä, mutta emme voi rehellisesti sanoa tehneemme parhaamme, jos pelkästään kannustamme lähettämään lisää hakemuksia. Kilpailun kiristyessä tarvitsemme ammattimaisemman otteen. Emme saa antautua hokemaan, että Horizon on monimutkainen; sitä se on, mutta ydintoiminnot ovat loogisia ja toistuvat samoina vuodesta toiseen. Horizoniin tulee suhtautua kuin koneeseen, josta suomalaisella osaamisella optimoimme kuhunkin syötteeseen maksimaalisen vasteen.

Hakeminen on vaikeaa, mutta systemaattisella vaikuttamisella voimme tehdä hakemuksistamme parempia. Vaikeimpana pitäisin tutkimuslaitosten ja yritysmaailman vuoropuhelua, mutta ei sekään ole mahdotonta; tarjolla on sentään R&D-rahaa hyvällä tuotto-panos -suhteella. Vaikka muutama maa toimii systemaattisesti, suurin osa on kuitenkin vielä istumassa kivellä odottelemassa mannakuuroa. Jos nyt ryhdymme päättäväisesti toimeen, olen varma, että vielä ennen puiteohjelman päättymistä voimme todella päästä tavoitteeseemme.

Siis pois kiveltä istumasta ja istuttamaan mannan siemeniä!

Akatemian blogeissa tiedeyhteisöä edustavat vierailevat bloggaajat kirjoittavat tiede- ja tutkimusmaailman ajankohtaisista kuulumisista, tutkijantyön arjesta ja tutkimusaiheistaan. Kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan.

Blogiarkisto

Viimeksi muokattu 30.8.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »