Maijastina Kahlos: Mitä yhteistä on Niinistöllä ja Konstantinuksella?

10.2.2014

10.2.2014

Olympialaisten avajaisten yhteydessä presidentti ja hänen puolisonsa esiintyvät kannustamassa suomalaisurheilijoita (tasavallan presidentin kanslian virallisilla sivuilla 7.2.2014). Kuvassa Niinistö ja Haukio levittelevät sormikkaita, joissa on punaista, keltaista, vihreää, sinistä ja violettia.

Mikä on presidenttiparin viesti? Suorin tapa tulkita värikirjo on ymmärtää se viittaukseksi olympiarenkaiden väreihin. Mutta välittömästi nousee mieleen toinen tulkinta. Siinähän ovat tietysti sateenkaaren värit. Ehkä Niinistö ja Haukio esittävät näin tukensa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen puolesta. Ehkä tässä voi nähdä kannanoton Putinin Venäjän syrjivään politiikkaan ja lainsäädäntöön. Venäjällä järjestettyihin kisoihin osallistuneet urheilijat ovat useaan otteeseen viestittäneet tukeaan LGBT-vähemmistöille. Viime vuonna korkeushyppääjä Emma Green Tregaro ja pikajuoksija Moa Hjelmer esittelivät sateenkaarivärein maalattuja kynsiään.

Monitulkintaiset poliittiset viestit eivät ole maailmanhistoriassa mitään uutta. Rooman keisari Konstantinus (hallitsi 306–337) oli moniselitteisen propagandan mestari.

Konstantinus tunnetaan ensimmäisenä keisarina, joka kääntyi kristinuskoon. Hän ryhtyi tukemaan kristittyjä lahjoituksin ja erioikeuksin, mutta hän myös halusi luotsata kristittyjä näiden keskinäisissä kiistoissa. Tämä oli kuitenkin vain yksi puoli Konstantinuksen politiikkaa. Hän pysyi perinteisen roomalaisen uskonnon tärkeimmässä virassa, pontifex maximus -pappina. Konstantinuksen propagandassa, erityisesti rahoissa, esiintyi Sol Invictus -jumaluus (Voittamaton aurinko) vielä sen jälkeen, kun keisari jo esiintyi kristillisen jumaluuden suojeluksessa.

Konstantinuksen riemukaaren piirtokirjoitus on hyvä esimerkki monimielisestä viestinnästä. Konstantinus voitti kilpailijansa keisari Maxentiuksen lähellä Roomaa Milviuksen sillan taistelussa vuonna 312. Konstantinuksen voiton kunniaksi pystytettiin Roomaan riemukaari. Riemukaarta ja sen piirtokirjoitusta voi käydä edelleenkin ihailemassa Colosseumin lähellä Roomassa. Piirtokirjoituksen esimerkki (Maijastina Kahlos).

Piirtokirjoituksessa ilmoitetaan, että Konstantinus sai voittonsa jumaluuden vaikutuksesta, instinctu divinitatis. Antiikin poliittisessa propagandassa oli tavanomaista julistaa, että voittajaksi selviytynyt sotapäällikkö tai keisari oli saanut jumalallista apua. Konstantinuksen piirtokirjoituksessa ei määritellä tarkemmin, mikä jumaluus oli kyseessä.

Monikulttuurisessa ja moniuskontoisessa Rooman valtakunnassa oli järkevää ilmaista jumalallista sfääriä koskevat asiat epämääräisesti. Kukin saattoi tulkita ilmaisun divinitas itselle mieluisella tavalla. Vanhojen jumalien palvojat saattoivat ymmärtää sanan yleiseksi toteamukseksi jumalallisesta maailmasta tai korkeimmasta voimasta. Kristityt, joita oli monta eri kilpailevaa suuntausta, saattoivat tulkita sanan viittaavan heidän jumaluuteensa. Useimmat nykytutkijat ovat vakuuttuneita siitä, että Konstantinuksen propagandassa tämä monitulkintaisuus oli tietoista.

Blogiarkisto

Viimeksi muokattu 23.3.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »