Ilpo Vattulainen: Tutkijan palkka

19.2.2013

 

  • Tutkijan palkka = (√2)n × 2300 EUR (19.2.2013)
  • Kuinka luoda yhä vahvempia tieteen huippuyksiköitä? (28.06.2012)

 

Tutkijan palkka = (√2)n × 2300 EUR

19.2.2013

Satunnaisesti nuoret kysyvät, kannattaako tutkijan uralle tähdätä, koska urapolku on vaikea ja karikkoinen eikä palkkakaan ole välttämättä kummoinen. Usein vastaan, että ensimmäisen ongelman perinpohjainen käsittely on pitempi juttu, mutta jälkimmäisen voi tiivistää lyhyesti. Ja sitten kirjoitan liitutaululle tämän blogin otsikon.

Tutkijan puuhassa lähtötaso on tutkijakoulutettava eli jatko-opiskelija, jonka palkka on neljävuotisen koulutuksen alussa noin 2300 EUR. Olemme tasolla n = 0.

Tasolle n = 1 päästään, kun nuori kaveri väittelee ja aloittaa tutkijatohtorin tehtävässä. Palkkaennuste on √2 × 2300 EUR eli noin 3250 EUR. Lukijana olevat ryhmänjohtajat huomaavat, että ei tässä ihan metsään menty, koska vaati/henki = 5/4 antaisi 3274 euroa.

Kun tutkijatohtori on ansioitunut riittävästi, tullaan ryhmänjohtajan tasolle n = 2. Tämän veijarin palkkaus huitelee samoissa lukemissa kuin Suomen Akatemian uusilla akatemiatutkijoilla, joille tilipäivänä napsahtaa 4842 euroa. Jutun otsikon mukaan palkkaus olisi (√2)2 × 2300 EUR = 4600 EUR. Fyysikko sanoisi tätä poikkeuksellisen hyväksi approksimaatioksi.

Akatemiatutkija tai vastaava ryhmänjohtaja tähyää professoriksi professorin paikalle, jolloin n = 3. Ennuste antaa palkaksi (√2)3 × 2300 EUR = 6504 EUR. Tilastojen mukaan keskimääräinen professorin palkka on noin 6540 euroa. Ei paha. Tyypillinen alkupalkka on jonkin verran pienempi, noin 5600 euroa, mutta silti samassa haarukassa. 

Sitten alkaa kova kisa. Yksi vaikeimmista Suomen Akatemian toimikuntien ja sen hallituksen päätöksistä on akatemiaprofessorien valinta. Ne, jotka tämän postin saavat, näkevät sen myös tilillään. Nyt tutkija tasolla n = 4 huomaa, että palkkaennuste olisi  (√2)4 × 2300 EUR = 9200 euroa. Suomen Akatemian edustaja nikottelee vähän, koska aito alkupalkka on kuitenkin vain 8713 EUR.

Voiko tästä vielä edetä? Makukysymys on, onko akatemiaprofessorin tehtävästä rehtorin haastavaan hommaan eteneminen edistymistä tutkijana, mutta ainakaan haasteita osana tutkimusyhteisöä tämä rehtoriksi tähtäävä ei pelkää. Jos tällainen ajatusleikki siten sallitaan korkeimmalle tasolle n = 5, olisi ennuste rehtorin palkalle noin 13000 euroa. Kovin pieleen tämäkään ei mene, koska ainakin monen suuren yliopiston rehtorin palkka liikkunee noin 14000-16000 euron tietämissä.

Mitä tästä voidaan oppia? Ensinnäkin se, että vaikka yliopistoilla on käytössään tutkimushenkilöstön palkkaukselle 11-tasoinen vaativuustasojärjestelmä, on sen ydin itse asiassa vain viisiportainen. Rehtorien palkkaus hoitunee nykyisin toimitusjohtajatyyppisellä sopimuksella, joten heihin 11-tasoista järjestelmää ei voi edes soveltaa.

Edelleen on varsin mielenkiintoista miettiä mikä on tuon tekijän √2-perusta. Ehkä nykyisen palkkausjärjestelmän luoneet voivat kommentoida, onko heillä ollut erityistä vetovoimaa tätä lukua kohtaan.

Kun jutun otsikkoa katsoo nyt uudelleen, voi lukijana oleva nuori tutkija olla pääosin tyytyväinen yliopistojen palkkapolitiikkaan. Se kannustaa etenemään, ja ansioituminen tutkijana näkyy myös ansioissa. Hyvä näin. Nuoren ja nälkäisen ryhmänjohtajan visiota tulevaisuudesta voi tosin avartaa tieto, että professorien palkkaus ei ole erityisen mairitteleva esimerkiksi Saksaan nähden.

Se mikä silti eniten mietityttää, on ylimmän johdon eli rehtorien palkkaus. Onko se oikealla tasolla? Monet yliopistoistamme ovat nykyisin enemmän yksityisiä sen sijaan, että ne toimisivat valtion virastoina. Monet yksityisen puolen käytännöt ovatkin tulleet kovalla tohinalla yliopistomaailmaan ja sama trendi vahvistuu jatkossakin. Kuinka tämä näkyy ylimmän johdon työssä ja palkkauksessa? Heidän pöydälleen tulee vain hankalia asioita, koska helpot jutut ovat alaiset ratkoneet keskenään. Vastuu kasvaa, työmäärä paisuu, päähän koskee. Johdettavana on yliopisto, jonka budjetit pyörivät sadoista miljoonista miljardiin. Johdettavana on asiantuntijaorganisaatio, jossa jokainen uskoo olevansa alansa paras asiantuntija. Varsin vaastava johtotehtävä.

Yksityisellä sektorilla rehtorin tasoisen johtajan, siis toimitusjohtajan, palkkakehitys olisi merkittävästi jyrkempi. Heihin nähden alipalkattuja ovat yliopistojemme rehtorit.

Kun pyysin kollegojani antamaan tästä jutusta etukäteen palautetta, viimeisin kommenttini herätti runsaasti keskustelua. Eikö 16000 euroa per kuukausi riitä? Suorastaan hillitön palkka!? Niin, eihän se vähän ole. Silti, jos miljardin liikevaihdon omaava yritystyyppinen yliopisto etsii toimitusjohtajakseen johtajaa tällä palkalla, saako yliopisto varmasti hakijoiksi ne kaikista parhaat? En väitä tietäväni vastausta, mutta yliopistojen hallitusten kannattaa asiaa vakavasti pohtia.

Viimeksi muokattu 20.3.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »