Maijastina Kahlos: Orkideat kunniaan!

24.10.2013

Saksassa orkideatieteiksi (Orchideenfächer) kutsutaan pieniä, pitkälle erikoistuneita oppialoja, joita opiskelemaan yliopistoissa otetaan vähän opiskelijoita. Samalla tavalla kuin orkideat pienet tieteenalat ovat käyneet harvinaisiksi ja osa niistä on jopa uhanalaisia.

Yleensä orkidea-aloina pidetään sellaisia pieniä oppiaineita kuin klassillinen filologia (latina ja kreikka), assyriologia, egyptologia, indologia, keltologia, koptologia ja Bysantin tutkimus. Jokaisella tieteen saralla, jopa luonnontieteissä, on omat harvinaiset erikoisalansa, jotka ovat muiden silmissä eksoottisia. Monien mielikuvissa orkideatieteet ovat yhtä hyödyttömiä kuin orkideat ja kelpaavat koristeiksi.

Tällaiset vertailut ovat usein hankalia, koska ne hämärtävät enemmän kuin selvittävät asioita. Mutta jos kuitenkin leikittelemme orkidea-analogialla, voimme todeta, että luonnonvaraisina kasvavat orkideat, kämmekkäkasvit, ovat verrattain harvinaisia. Orkideoita voi kuitenkin kasvattaa: on varmistettava otolliset olosuhteet, sopiva maaperä, hyvä hoito ja paljon rauhaa. Eräs orkideankasvattaja kuvaa orkideoita uskollisiksi ja toteaa, että sama orkidea kukkii vuosikausia.

Miksi orkideatieteitä kannattaa vaalia? Pienet alat eivät ole vain yliopistojen ylimääräinen koristus. Pikemminkin toisinpäin: ne ovat elintärkeitä yliopistojen, yhteiskunnan ja koko kulttuurin kannalta. Ilman pienten alojen ratkaisevaa työtä maailmamme muuttuisi tunkkaiseksi hengittää. Monimuotoisuuden sijaan eläisimme vain isojen yksikköjen hallitsemassa monokulttuurissa; ilman orkideoita kaikki olisi yhtä suurta nurmikenttää.

Edellä mainitut orkidea-alat tutkivat ihmisen osaa muinaisissa kulttuureissa. Ne tuovat tärkeän perspektiivin nykyisyyteen, juuri tässä ja nyt elävälle ihmiselle. Ilman näkymää vanhoihin aikoihin on liian helppoa nähdä monet asiat ja ilmiöt joko vastikään maailmaan ilmestyneinä uutuuksina kuten pohdinnat ihmisoikeuksista tai ikiaikaisina instituutioina kuten länsimainen ydinperhe.

Muinaisten kulttuurien tutkimus tuo hyödyllisiä näkökulmia siihen, miten eri tavoin ihmiset ovat ymmärtäneet miehenä ja naisena olemisen, lapsuuden, nuoruuden, perhe-elämän, vanhenemisen ja kuoleman. Esimerkiksi antiikin roomalaiset luokittelivat ihmiset seksuaalisten suuntautumisten mukaan aivan toisella tavalla kuin me länsimaiset ihmiset nykyään. Rooman historian tunnetuin sotapäällikkö Julius Caesar oli paitsi tunnettu naistenmies myös kuuluisa suhteestaan Rooman liittolaisen Bithynian kuninkaan Nikomedes IV:n kanssa. Roomalaisissa ei herättänyt pahennusta tässä rakkaussuhteessa niinkään se, minkä me luokittelemme homoseksuaalisuudeksi, vaan se, että suhde oli kahden vapaasyntyisen miehen välillä. Se, että Caesar olisi harrastanut seksiä orjapoikiensa kanssa, ei olisi herättänyt aikaisissa suurta kummastusta.

Historiaa on helppo käyttää väärin ja etsiä siitä tarkoitushakuisesti vahvistusta milloin mihinkin suuntaukseen. Käytetyimpiä ovat vetoomukset jonkin kansallisen identiteetin vahvistamiseksi. Melkoisia ylilyöntejä tapahtuu, kun yhdistellään toisiinsa ihmisiä ja ilmiöitä, joiden välillä on vuosisatoja ja jopa vuosituhansia. Nykyisillä suomalaisilla on hyvin vähän yhteistä niiden ihmisten kanssa, jotka Suomeksi nykyään kutsuttua aluetta asuttivat pari tuhatta vuotta sitten (vaikka uutta Kalevala-elokuvaansa mainostava Jari Halonen Helsingin Sanomien haastattelussa 23.8. näin esittää). Eikä nykyisillä kreikkalaisilla ole hirveän paljon yhteistä antiikin kreikkalaisten kanssa, vaikka 1800- ja 1900 -lukujen kreikkalaista kansallista identiteettiä rakentava historiankirjoitus niin kuvitteli. Saksan ulkoministeri Guido Westerwelle joitakin vuosia sitten rinnasti hyvinvointivaltion ’myöhäisroomalaiseen dekadenssiin’. Silti näillä kahdella asialla ei mitään tekemistä keskenään. Lisäksi lausunnot rappiosta kertovat yleensä enemmän puhujansa arvostuksista kuin varsinaisesta historiallisesta aikakaudesta.

Vanhojen aikojen orkidea-tutkijat sijoittavat ilmiöt aikaan ja paikkaan. Siten orkidea-tieteilijät suojelevat meitä erilaisilta romanttisilta, joskus jopa vaarallisilta ylilyönneiltä. Ilman vanhojen aikojen tutkijoiden avaamia näköaloja olisimme aivan eksyksissä.

Blogiarkisto

Viimeksi muokattu 23.3.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »