Jukka Reivinen: ”SHOK’n roll”

25.1.2012

 

Stanfordin yliopiston professori ja innovaatiojärjestelmien tutkija Henry Etzkowitz on kolmoiskierre ”Triple helix” -innovaatiomallin isä. Etzkowitz on myös innovaatioyliopistokäsitettä maailman ympäri levittävä lähettiläs. Etzkowitzin mallissa teollisuus, yliopistot ja valtio ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa tai kietoutuneet toistensa ympärille kolmiulotteisesti biologiasta tuttua perintötekijöiden eli DNA:n kaksoiskierteen analogiaa noudattaen. Jälkiteollisen yhteiskunnan talouskasvu ei voi perustua pelkästään lisääntyvään luonnonvarojen tai muiden rajallisten resurssien käyttöön, vaan osaamiseen ja - inflaation jo kärsinyttä käsitettä käyttäen - huippuosaamiseen. ”Triple helix” -mallissa eri sektorit muodostavat toistensa kanssa joko rajapintoja tai leikkauskohtia riippuen siitä, millä tavoin kussakin yhteiskunnassa eri sektorit ovat asemoituneet toisiinsa nähden joko historiallisista syistä johtuen tai tietoisten strategisten pyrkimysten kautta. Innovaatioiden synty sijoittuu mallissa kaikkien kolmen toimijan leikkauskohtaan.

Etzkowitzin malli on teoreettinen ihanne, joka angloamerikkalaisessa kulttuurissa syntyneenä ja alkuperäisessä muodossaan reilut kymmenen vuotta sitten julkaistuna, olettaa varsin paljon kolmen eri institutionaalisen toimijan ominaisuuksista. Valtion ”government” käsite on kovin erilainen USA:ssa, Ranskassa tai vaikkapa Suomessa. Valtion legitiimi oikeus interventioihin mielletään eri tavoin pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa tai toisaalta Britanniassa. ”Triple helix” -mallin osittaisena puutteena, vaikkakin myöhemmin mukaan otettuna ja kehiteltynä osiona on pidetty sitä, miten malli ottaa huomioon demokraattisen kansalaisyhteiskunnan ihmiset, heidän vaikuttimensa ja todelliset tarpeensa. Voidaanko olettaa, että markkinoiden kannalta hyvin toimiva innovaatiojärjestelmä tuottaa innovaatioita yritysten ja muun yhteiskunnan käyttöön riittävästi tai kansalaisten toivomalla profiililla? Jos innovaatioiden merkitys mitataan vain markkinoiden ja talouskasvun kautta, jääkö hyvinvoinnin kokonaiskuva kuitenkin vajaaksi? Miten käy sosiaalisten innovaatioiden tai innovaatioiden, joilla ei ole markkinahintaa, vaan jotka jaetaan yhteiseen käyttöön ilmaiseksi? Jos kansalaisten ja instituutioiden muodostama järjestelmä määritellään pelkästään talouden parametrein, onko se silloin määritelty kokonaan?

Puutteineenkin Etzkowitzin malli kuvaa varsin oivallisesti ja empiriaan perustuen eri toimijoiden välisen aidon yhteistyön tuomaa hyötyä kaikille. Yksittäinen osapuoli voi tilapäisesti ottaa mallissa vetovastuun, edesauttaakseen järjestelmän dynaamisuutta, mutta omistajuus ei mallissa selkeästi kuitenkaan kuulu millekään yhdelle yksittäiselle toimijalle.

Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) ovat saavuttaneet Suomessa jo ala-asteiän. Vuonna 2006 tiede- ja teknologianeuvoston (TTN) päätöksen perusteella perustetut SHOKit ovat päässeet hyvään alkuun. TTN:n päätökseen sisällytetyn tahtotilan mukaisesti ”Strategisen huippuosaamisen keskittymien tulee olla kansainvälisesti korkeatasoisia ja kilpailukykyisiä sekä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta merkittäviä. Niiden toiminta perustuu vahvaan toimijoiden väliseen yhteistyöhön”. Elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta merkittäviä! - Vahva toimijoiden välinen yhteistyö! – Kiinteän yhteistyön lisäksi on puhuttu tällä hetkellä paljon välttämättömästä yritysvetoisuudesta. SHOK-konsepti on tarkoitus arvioida vuoden 2012 aikana, jolloin varmaankin saamme vastauksia tai ainakin näkemyksiä kaikkia osapuolia askarruttaviin kysymyksiin.

Jos SHOKien todetaan arvioinnissa edustavan vahvasti yritysvetoista järjestelmää, niin herää kysymys, onko tapahtunut paradigman muutos SHOKien alkuperäiseen suunniteltuun olemukseen vai ei? Jos muutoksen katsotaan tapahtuneen, niin onko tarvetta päivitykseen, jopa konseptin uudelleenmäärittelyyn tai pelisääntöjen selvittämiseen kaikille toimijoille? Jos muutosta taas ei ole tapahtunut ja vahva yritysvetoisuus ja yhden toimijan intressien ensisijaisuus katsotaan SHOK- konseptin perusolemukseen kuuluvaksi, niin herää kysymys millä insentiiveillä eri instituutioiden oletetaan olevan mukana SHOK-toiminnassa? Fatalistinen pakko johtaa harvoin luovuuteen tai innovatiivisuuteen. Ja edelleen, mitä konkreettista uutta SHOK-konseptin oletetaan tällöin edustavan verrattuna SHOKeja edeltävään aikakauteen? Näihin kysymyksiin odottavat vastauksia niin yritykset, yliopistomaailma, valtio julkisen tutkimuksen rahoittajana ja toimintaympäristön mahdollistajana kuin kansalaisetkin. 

Blogiarkisto

Viimeksi muokattu 23.3.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »