Markku Mattila: Tiedepolitiikan resepti: laatu, kansainvälisyys ja vaikuttavuus

30.11.2011

Suomen Akatemian perusluonne ja strategiset tavoitteet on helppo kiteyttää. Akatemia on maamme tieteellisen tutkimuksen tärkein rahoittaja.  Akatemia on myös  keskeinen toimija kansallisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä sekä vahvasti mukana kansainvälisessä tiedepolitiikassa. Akatemia edistää eri keinoin tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta, tieteellisen tutkimuksen asemaa kansallisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä sekä suomalaisten tutkijoiden mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön.

Maamme hallituksen asettamat tiedepoliittiset painotukset käyvät hyvin yhteen Suomen Akatemian tavoitteiden  kanssa. Hallitusohjelman mukaan talouden kasvun ja elinkeinorakenteen uudistumisen kannalta keskeistä pitkällä aikavälillä ovat panostukset perus- ja soveltavaan tutkimukseen. Tästä hyvä ilmentymä on kansallinen tutkimusinfrastruktuuripolitiikka. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Akatemian välisissä tulosneuvotteluissa on sovittu, että Akatemian tutkimusmäärärahoihin sisältyy vuonna 2012 noin 6,5 miljoonaa euroa kansallisen tiekartan mukaisiin tutkimusinfrastruktuureihin. Nämä hankekokonaisuudet ovat Integrated Carbon Observer System, ICOS, sekä biotieteiden hankekokonaisuuden EATRIS, BBMRI ja ELIXIR. Lisäksi talousarvioesitykseen sisältyy 4 miljoonaa euroa tutkimusinfrastruktuurien rahoitukseen;  rahan käytöstä päättää Suomen Akatemia. Tiedekentän ja Akatemian huoli keskeisten tutkimusinfrastruktuurien rapistumisesta on tältä osin kuultu. Uskomme linjan jatkuvan tulevina vuosina.

Hallitus haluaa valtion sektoritutkimuslaitosten kokoamista suuremmiksi kokonaisuuksiksi sekä perustutkimuksen työnjaon selkeyttämistä yliopistojen ja sektoritutkimuslaitosten välillä. Näin mahdollistetaan sektoritutkimuslaitosten tehtävien siirtäminen yliopistojen yhteyteen ja vahvistetaan niiden yhteistyötä. Akatemia seuraa kehitystä tarkasti, sillä yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijat ovat Akatemian pääasiallisia rahoituksen saajia. Tärkeää on, että Suomessa tehtävä tieteellinen tutkimus tehdään tutkimuksenteolle suotuisissa ympäristöissä, on kansainväliset mitat täyttävää ja jollain aikavälillä vaikuttavaa.

Hallitus haluaa strategisen huippuosaamisen keskittymien menestyvän. Samalla linjalla on Akatemia, joka osallistuu aloitteellisesti SHOKien rahoittamiseen myös vuonna 2012. SHOK-rahoituksessa suurimman rahoitusvastuun kantavat hallitusohjelman mukaan kuitenkin yritykset.

Tutkimukselle on kysyntää

Hallitusohjelmassa esitetään poikkeuksellisen runsaasti tärkeiksi koettuja tutkimuskohteita kuten köyhyys, eriarvoisuus ja syrjäytyminen, julkinen talous, kestävä talouskasvu, työllisyys ja kilpailukyky. Tutkimuspanostusta tarvitsevina aloina mainitaan lisäksi digitaalinen talous, energiatehokas rakentaminen, energiateknologia, ilmasto- ja ympäristöteknologia, Itämeri, luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut, kaivosala, liiketalous- ja yrittäjäosaaminen maataloudessa, metsäala, palvelualat, kasvatustieteen ja koulutuksen tutkimus, sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus, oikeuspolitiikka, sukupuolentutkimus, maahanmuutto, rahapelihaitat, tekijänoikeusjärjestelmä ja vammaistutkimus. Hallitusohjelmasta koottu tutkimusaiheiden luettelo on havaintoesimerkki siitä, miten tärkeä rooli tieteellisellä tutkimuksella yhteiskunnan kehittämisessä on.

Osa mainituista tutkimuskohteista sisältyy luontevasti niiden Akatemian valitsemien suurten yhteiskunnan ja koko ihmiskuntaa koskevien haasteiden piiriin, joihin Akatemia panostaa lähivuosina.

Hallitus korostaa, että Suomen menestyksen ja hyvinvoinnin kasvu on riippuvainen laajasta sivistyksestä, ammattitaidosta ja korkeasta osaamisesta. Samalla linjalla on Suomen Akatemia. Hallituksen tulee myös huolehtia koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen riittävästä rahoituksesta. Näin ohjelma myös lupaa.

Aivan hyvin asiat eivät tutkimuksen rahoituksen osalta kuitenkaan ole. Vaikka hallitusohjelmassa puhutaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen riittävästä tasosta, 4 prosentin bkt-osuuden saavuttaminen näyttää epätodennäköiseltä. Olemme kehottaneet muita EU-maita pyrkimään 3 prosentin tavoitteeseen, mutta lähivuosina olemme itse lähestymässä sitä ja tulosuunta on lisäksi väärä. Tässä on haastetta niin valtiovallalle kuin yksityisille yrityksillekin. Ei ole viisasta luopua tavoitteesta, jonka mukaan Suomi on tutkimusosaamisen maa, joka rakentaa tulevaisuuttaankin kilpailukykyisen tieteen varaan.

Akatemian budjetti on tänä vuonna 346 miljoonaa euroa, mutta valtion talousarvioesitys vuodelle 2012 sisältää Akatemian myöntövaltuuden pienentämisen liki 12 prosentilla. Hallituksen linjauksen mukaan Akatemian budjetti pysyy 312 miljoonan euron tasolla vuodesta 2012 vuoteen 2015, mikä vastaa reaaliarvoltaan vuoden 2008 tasoa. Panostus korkeimmantasoiseen tutkimukseen siis vähenee. Huolestuttavaa on myös, että Akatemian toimintamenojen taso on riittämätön ja aiheuttaa huolta Akatemian laadukkaan työn jatkumisesta.

Kohti uudenlaista tiede- ja innovaatiopolitiikkaa

Lähiaikoina on odotettavissa valtioneuvoston päätös koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi vuosille 2011–2016. Käynnistymässä on myös Akatemian kansainvälinen arviointi, jonka odotamme osoittavan muun muassa sen, miten Akatemia on voimakkaasti kansainvälistynyt viime vuosina. Tästä tuore esimerkki on Wireless Innovation Between Finland and the United States -hanke.

WIFIUS on Yhdysvaltojen tiederahoittajan NSF:n kanssa sovittu virtuaali-instituutti. NSF:llä on vastaavia tutkimusyhteistyön avauksia matematiikan puolella Intian kanssa ja monikansallisena hankkeena tiettyjen alojen opiskelijoiden kanssa. Tähän langattoman tietoliikenteen tutkimukseen on myönnetty rahoitusta yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Akatemian osuus on 950 000 euroa, Tekesin 1,2 miljoonaa euroa ja NSF:n 1,5 miljoonaa euroa.

Akatemian keskeisiin yhteistyökohteisiin kuuluvat Pohjois-Amerikan lisäksi Intia, Japani, Kiina, Latinalainen Amerikka ja Venäjä. Yhteistyön avulla Akatemia pystyy seuraamaan, millaiseen tutkimukseen maailmalla panostetaan sekä rohkaisemaan suomalaisia tutkijoita mukaan. Näin myös turvataan suomalaisen tutkimuksen kilpailukykyisyyttä. Kansainvälisyyden haaste, joka useissa arvioinneissa on tuotu esille, on jatkuvasti Akatemian keskeinen haaste.

Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla on käynnistymässä tiedepoliittisen toimintaohjelman valmistelu. Rinnakkain tämän kanssa laaditaan työ- ja elinkeinoministeriön johdolla  innovaatiopoliittinen toimintaohjelma. Ohjelmat valmistuvat vuoden 2012 lopulla. Suomen Akatemia on mielellään mukana ohjelmien valmisteluprosessissa. Akatemia toteuttaa parhaillaan laajaa Suomen tieteen tilaa koskevaa selvitystä, joka valmistuu vuoden 2012 lopussa. Selvityksen tulokset palvelevat mainittuja toimintaohjelmia ja niiden pohjalta valmistellaan koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikan päivitys ja kehittämisehdotukset hallituskauden puolivälin tarkasteluun keväällä 2013.

Elämme tiede- ja innovaatiopolitiikan kannalta poikkeuksellisen kiinnostavaa ja haastavaa aikaa. 

Markku Mattila pääjohtaja, Suomen Akatemia

Viimeksi muokattu 23.3.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »