Maijastina Kahlos: Antiikin historiaa uutisotsikoissa

5.10.2011

Sodissa ja verisissä vallanvaihdoissa ihmisten lisäksi kärsivät kulttuurihistoriallisesti tärkeät paikat. Irakin sodan aikana vaarassa olivat maan arkeologiset kohteet. Egyptin vallanvaihdoksen aikana raportoitiin useista ryöstöistä museoissa ja arkeologisilla alueilla.

Myös Libyan verinen vallanvaihdos ja sen jälkiselvittelyt ovat koetelleet ihmisiä ja ympäristöä. Erityisesti tärkeät kulttuurihistorialliset kohteet, mm. kreikkalais-roomalaisen antiikin ajalta säilyneet rauniokaupungit ovat vaarassa ryöstelyn kohteiksi. Helsingin Sanomien jutussa 5.9.2011 nostettiin esiin Leptis Magna, joka on Libyan merkittävimpiä roomalaisajalta säilyneitä kaupunkeja. Leptis Magna on Unescon maailmanperintökohde.

Leptis Magna ei ole suinkaan ainoita säilyneitä rauniokaupunkeja, mutta niistä parhaiten säilyneitä. Alueelta on säilynyt kylpylä, teatteri, circus, forum, riemukaari – kaikki roomalaisajan kaupungin tyypillisiä julkisia rakennuksia ja tiloja. Leptis Magnan rauniot ovat säilyneet niin ainutlaatuisen hyvin, että sitä on verrattu Pompejiin.

Leptis Magna oli keisari Septimius Severuksen (keisarina 193–211) kotikaupunki. Severus-sukuisten keisareiden aikana kaupunki eli kukoistuskauttaan, sillä keisarit suosivat kaupunkia monin tavoin ja komistivat sitä julkisilla rakennushankkeilla.

Kylpylöitä, teattereita ja riemukaaria on säilynyt runsaasti myös muualla Pohjois-Afrikassa. Pohjoisafrikkalaiset roomalaisaikaiset rauniot ovat kuuluisia mosaiikeistaan. Pohjois-Afrikka oli Rooman keisariaikana valtakunnan vauraimpia alueita. Erityisen kukoistavaa aikaa oli 100-luku, ja 200-luvun vaikeista ajoista alue selvisi valtakunnan muita alueita paremmin.

Roomalainen Pohjois-Afrikka oli kuuluisa runsaista viljasadoistaan. Viljaa vietiin muualle valtakuntaan, erityisesti Rooman kaupunkiin. Myös oliiviöljy oli tärkeä vientituote. Kukoistus näkyi myös siinä, että Pohjois-Afrikasta nousi myös kirjailijoita, joista kuuluisin oli Apuleius (n. 125-180). Hänen veijariromaaninsa Metamorphoses (Muodonmuutoksia) on suomennettu nimellä Kultainen aasi. Myöhäisantiikin kuuluisimpia pohjoisafrikkalaisia oli Hippon piispa Augustinus, jonka kirjoitukset ovat ratkaisevasti muovanneet länsimaista kristinuskoa.

Roomalaisajan Pohjois-Afrikasta kertoo arkielämän kuvausten kautta Ari Saastamoinen kirjassaan Afrikan loistavat kaupungit (Gaudeamus 2009). Kirjassa esitellään Leptis Magnasta peräisin oleva hautakirjoitus, jonka pystytti isä nuorena kuolleelle pojalleen. Hautakirjoituksen mukaan nuori mies menehtyi työuupumukseen: ”Philippus oli kirjuri, pikakirjoittaja, laskija ja kirjanpitäjä … kaiken tämän kuluttamana hän kuoli kaksikymmentäseitsemänvuotiaana elettyään täysin tahrattomasti” (suom. Ari Saastamoinen). Antiikin ajan ihminenkin saattoi kärsiä burn outista.

Historia on läsnä myös argumentteina, joita päivänpoliittisessa keskustelussa heitellään. Iltasanomien pääkirjoitus (19.9.2011) ottaa kantaa pitkällisiin neuvotteluihin Kreikan velkajärjestelyistä ja varoittaa kansankiihotuksesta: ”Demagogia suisti Hellaan sisällissotaan 2 500 vuotta sitten”.

No, tarkkaan ottaen kyse ei ollut sisällissodasta, koska 2500 vuotta sitten ei ollut Hellasta tai Kreikkaa valtiona, vaan oli isompia ja pienempiä keskenään poliittisia kokonaisuuksia, kaupunkivaltioita. Nämä kaupunkivaltiot olivat keskenään eripuraisia ja nahistelivat jatkuvasti ylivallasta. Kyse oli kaupunkivaltioiden välisistä sodista ja kaupunkivaltioiden muodostamien liittoutumien välisistä sodista.

Blogiarkisto

Viimeksi muokattu 23.3.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »