Jani Erola: Mitä kummaa – tutkimuksestako taloudellinen myös välttämättömyys yliopistoille?

14.12.2011

Suomalaisen yliopistosektorin kummallisuuksia on pitkään ollut tutkimuksen tekemisen marginaalinen asema niiden talouden kannata. Vaikka korkeatasoisen tutkimuksen tekemistä on aina pidetty osana yliopiston tehtävää, ei sitä ole juurikaan huomioitu perusrahoituksessa.

Vaikka esimerkiksi Suomen Akatemian hankkeita on pidetty arvokkaina, on moni laitos ja jopa tiedekunta tullut mainiosti toimeen myös ilman niitä. Tutkimusrahoitus on ollut ylimääräinen lisä, jonka hankkimista on lähinnä motivoinut tutkijoiden henkilökohtaiset halut ja toiveet. Pahimmillaan tutkimusrahoitusta on pidetty pikemminkin merkkinä opetus- ja tutkimushenkilökunnan turhamaisuudesta kuin keskeisenä osana perustehtävän toteuttamista.

Tällä hetkellä akateemista Suomea kuohuttaa kuitenkin radikaali uudistus. Tutkimustoiminnasta on julkaisujen muodossa tulossa keskeinen osa myös valtion rahoitusmallia yliopistoille. Eikä tässä vielä kaikki: korkeatasoisten tutkimusten julkaisemisesta on tarkoitus maksaa muita julkaisuita korkeampi korvaus.

Keskeisenä osana uutta järjestelmää on Suomen Yliopistojen yhdistyksen Unifin alulle panema ja Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan toteuttama Julkaisufoorumi-hanke. Hankkeessa eri tieteenalojen keskeiset tiedejulkaisut jaetaan 2-3 tasolle. Työ on ollut valtava, sillä tieteenalakohtaisia paneeleita on ollut 23 ja julkaisukenttä luonnollisesti globaali.

Kriittisimmät ovat ääneen esittäneen pelkonsa siitä, kuinka uusi järjestelmä tulee kohtelemaan eri tieteenaloja eriarvoisesti ja yksinkertaistaa yliopistojen julkaisuprofiileita tarpeettomasti. Onneksi vastaavia järjestelmiä on kuitenkin käytössä myös muualla maailmassa, muun muassa Norjassa ja Tanskassa. Vaikka jostain kumman syystä tieteenalaraatien jäsenten asiantuntemus ei riittäisikään, ei valintoja ole silti tarvinnut tehdä summanmutikassa.

Nyt pohjatyö ollaan saamassa loppuun ja ehdotukset eri tasoisiksi julkaisukanaviksi ovat tarkasteltavissa TSV:n verkkosivulta (ks. http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/). Listoja lukiessa ainakin omalla tieteenalallani sosiaalitieteissä ylilyöntejä tuntuu löytyvän vain muutamia. Kaikki hyvät julkaisut eivät yksinkertaisesti mahdu korkeimmalle tasolle, korkeimman tason julkaisut ovat pääosin sitä.

Miten uusi järjestelmä tulee sitten muuttamaan suomalaisten tutkijoiden arkea? Aiemmassa työpaikassani Turun kauppakorkeakoulussa vastaavaa järjestelmää on käytetty sisäisessä rahanjaossa jo vuosia. Oma näkemykseni on, että se ei ole ohjannut tutkijoita tekemään aiempaa enempää tutkimusta. Sen sijaan se on tarjonnut joissakin oppiaineissa mahdollisuuden keskittyä korkeatasoisen tutkimuksen tekemiseen tutkintojen massatehtailun sijaan.

Järjestelmä myös pakottaa jokaisen opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluvan pohtimaan oman tutkimuksensa tasoa. Riittävätkö paukut kärkijournaaleissa julkaisemiseen? Jos ei, niin mitä pitäisi muuttaa? Se, että julkaisu on kirjoitettu englanniksi, ei vielä riitä takaamaan korkeaa tasoa. Monelle suomalaiselle tutuksi tulleet kansainväliset julkaisut onkin nyt – varsin oikeutetusti – arvioitu saman tasoiseksi kuin kotimaiset referee-julkaisut. Julkaisujen pilkkominen  loputtoman pieniin osiin ei sekään lyö leiville, tutkimuspisteitä kertyy vain aiempaa hitaammin.

Ehkäpä suurin muutos liittyy kuitenkin tutkimusrahoituksen painoarvon kasvamiseen. Korkeatasoisen tutkimuksen tekeminen on vaikeaa. Se vie aikaa ja vaatii mahdollisuutta keskittyä. Tällaisia mahdollisuuksia ei useinkaan löydy opetustehtävissä. Kun perusrahoitus muuttuu riippuvaksi tutkimustoiminnasta, mahdollisuus omistaa aikaa vain ja ainoastaan tutkimuksen tekemiseen tulee aiempaa tärkeämmäksi osaksi akateemista uraa.

Blogiarkisto

Viimeksi muokattu 23.3.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »