Arja Kallio: Rahoittajan näkökulma tutkimusetiikkaan

22.11.2011

Tutkimusetiikan kannalta tutkimuksen rahoittajan lähtökohta on luottamus tutkijaan.

Vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta kuuluu koko tiedeyhteisölle. Tutkija on ensisijaisesti itse vastuussa siitä, että hän noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä. Kuitenkin myös muut tahot ovat vastuullisia tehtävän tutkimuksen eettisestä kestävyydestä: tutkimuksen ohjaaja, suorituspaikka ja rahoittaja.

Eettiset pelisäännöt täytyy tuntea – onhan selvää, että etiikka on paljolti korvien välissä. Hyvien käytäntöjen noudattamista edistetään opettamalla tutkimusetiikkaa alusta alkaen korkeakouluissa ja vastuullisen johtajan esimerkillisellä käyttäytymisellä.

Lähtökohtana luottamus tutkijaan

Rahoittajan lähtökohtana on luottamus tutkijaan ja tutkijayhteisöön. Rahoittaja edellyttää, että eettiset luvat ovat kunnossa ennen tutkimuksen aloittamista. Suomessa ilmenee erittäin harvoin vakavia väärinkäytöksiä tutkimukseen saadun rahoituksen käytössä. Jos rahaa on tarkoituksenmukaista käyttää hieman eri tarkoitukseen kuin mihin sitä alun perin myönnettiin, merkittävistä muutoksista on hyvä neuvotella rahoittajan kanssa ja varmistaa, että toimii oikein.

Rahoittaja käyttää tutkijoita asiantuntijoina erilaisissa yhteyksissä, kuten arvioinneissa. Eettisesti toimiva tutkija ei lavertele tietojaan tai anasta ideoita, joita hänen eteensä on tullut asiantuntijatehtävissä.

Tutkimusrahoitusta haettaessa rahoittajan on joskus vaikea tietää, kuka on varsinainen hakemuksen tekijä. Samalla hakemuksella haetaan esimerkiksi hankerahoitusta varttuneen tutkijan nimissä ja tukijatohtorin tointa nuoren tutkijan nimissä. Tällöin joku syyllistyy vilppiin eli jompikumpi ”lainaa” toisen tutkimussuunnitelmaa ja esittää sen omanaan. Voihan kyseessä olla jopa alkuperäisen tutkimusidean anastaminenkin.

Melko kirjavaa käytäntöä esiintyy myös virkanimikkeiden ja työtehtävien englanninkielisissä käännöksissä. Ihmiset pyrkivät profiloimaan itsensä todellisuutta parempiin asemiin, ja hakemuksen arvioinnissa onkin joskus vaikea sijoittaa hakija oikeaan tutkijaurakategoriaan. Lääkäriliitto on tehnyt listan oman alansa tutkinto- ja virkanimikkeiden englanninkielisistä vastineista. Suomen tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on yhdessä Suomen Akatemian ja korkeakoulujen kanssa aloittanut tekemään ohjeita ansioluettelon laatimisesta. Ohjeet julkaistaan ensi vuonna TENK:n uudistaessa ja ajanmukaistaessa muutenkin ”Hyvä tieteellinen käytäntö” -ohjeitaan.

Epäilyt on tärkeää selvittää

Rahoittajat edellyttävät yleensä raportointia tutkimustuloksista ja rahoituksen käytöstä. On eettistä, että raportti on todenmukainen, eikä siihen liitetä muita tuloksia kuin niitä, jotka on saatu kyseisellä rahoituksella. Saavutusten liioittelu raportissa voi harhauttaa rahoittajaa kuvittelemaan, että pienellä rahoituksella jotkut voivat saada paljon enemmän aikaan kuin toiset. Näin kilpailu rahoituksesta vääristyy.

Tiedeyhteisön edun mukaista on, että kaikki tutkimuksen asianmukaisuutta koskevat epäilyt selvitetään. Suomessa tutkimuksen suorittajaorganisaatio tutkii epäilyn ja huolehtii tarvittavista toimenpiteistä, mikäli piittaamattomuutta tai vilppiä tapahtuu.

Vakavissa tapauksissa rahoittaja voi omalta osaltaan rangaista hyvän tieteellisen käytännön loukkaamiseen syyllistynyttä. Akatemia voi myös päättää olla rahoittamatta vilppiin syyllistyneen hankkeita ja harkita, onko rikkomus sellainen, että se vaikuttaa koko ryhmän rahoitukseen. 

Arja Kallio dosentti, yksikön johtaja, TENK:n jäsen Suomen Akatemia

Lähde: Suomen Lääkärilehti

Viimeksi muokattu 23.3.2015
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »