SV EN

Tutkimus on vastuussa kulttuuriperinnöstä

(03.04.2009)

Vuonna 1993 yhdysvaltalaiset arkeologit löysivät Jordanian Petrasta kasan hiiltyneitä papyrusrullia. Professori Jaakko Frösén Helsingin yliopistosta oli ainoa tutkija maailmassa, joka osasi avata ne. Yhdessä muiden kanssa hän ryhtyi tulkitsemaan niihin kirjoitettua kreikankielistä tekstiä.

Tuhoutumistilassa olleet kääröt kannatti pelastaa, sillä ne osoittautuivat 500-luvun asiakirjoiksi. Niistä selvisi, että Petra ei tuhoutunutkaan vuoden 363 maanjäristyksessä, kuten oli oletettu.

”Tässä tutkimuksessa toteutamme yhtä humanistisen perustutkimuksen keskeisimmistä tehtävistä, joka on kulttuuriperinnön säilyttäminen, analysoiminen ja muokkaaminen sekä sen kriittinen hyödyntäminen yhteiskunnassa. Tästä kaikesta me antiikintutkijat olemme osaltamme vastuussa”, kertoo Frösén, Antiikin kirjoitetut lähteet -huippuyksikön johtaja.

Tärkeän lähdeaineiston löytyminen johtaa usein uusiin historian tulkintoihin ja keskusteluihin. Niin kävi nytkin: paitsi että papyrukset muuttivat käsityksen Petrasta, ne antoivat aiheen koko Lähi-idän historian uudelleen arvioimiseen.

”Se joka julkaisee uusia merkittäviä lähteitä ja tietoja, on paljon vartijana. Objektiivisuuden ja rehellisyyden vaatimukset ovat erittäin suuret. Virheelliset arviot ja painotukset johtavat usein vääriin sensaatioihin, joskus myös tarkoituksella.”

Mikä on säilyttämisen arvoista?

Tutkijoilla on vastuu paitsi uuden tiedon tuottamisesta, myös jo tunnetun aineiston konservoinnista, säilyttämisestä, digitoinnista ja saatavuudesta – ja näihin tehtäviin liittyvien menetelmien kehittämisestä.

Esinelöydöt otetaan talteen, mutta kokonaisuus jää valokuvien ja muistiinpanojen varaan. Niiden varassa on myös käsitys esineiden löytöhetken ulkonäöstä, sillä konservointi muuttaa sitä. Samoin käy tarinoille.

”Vaikka yrittäisimme dokumentoida löytömme miten tarkkaan tahansa, aina teemme valintoja: joudumme määrittelemään, mikä on tärkeää ja säilyttämisen arvoista, mikä taas ei”, professori Frösén kuvailee tutkijan vastuuta.

Kaivaukset Petran lähellä sijaitsevalla Aaroninvuorella alkoivat vuonna 1997 ja jatkuvat yhä.

Tutkijoilla on vastuu paitsi uuden tiedon tuottamisesta, myös jo tunnetun aineiston konservoinnista, säilyttämisestä, digitoinnista ja saatavuudesta sekä näihin tehtäviin liittyvien menetelmien kehittämisestä.

Antiikin kreikan kirjoitetut lähteet -huippuyksikkö

Suomen Akatemian Antiikin kreikan kirjoitetut lähteet -huippuyksikkö (2000–2005, 2006–2011) tutkii tähän saakka huomiotta jääneitä antiikin ja keskiajan kreikankielisiä kirjoituksia. Tutkimushakkeita on viisi: papyrustutkimus ja siihen liittyvät Petran Aaroninvuoren kaivaukset, Egyptin Aleksandrian kreikkalais-ortodoksisen patriarkaatin keskiaikainen kirjasto, kiveen kirjoitettu kreikkalainen epigrammirunous sekä kreikka ja latina antiikin kielten kontaktitilanteissa.

Vuosikertomus 2008 puhuu vastuusta

Suomen Akatemian vuotta 2008 koskevassa vuosikertomuksessa teemana on vastuu. Akatemian neljän toimikunnan puheenjohtajat kertovat näkemyksensä vastuusta oman toimikuntansa kannalta (vuosikertomuksen sivut 12,17,18 ja 21). Professori Frösenin näkemykset heijastavat sitä vastuuta, mitä tutkimuksen kansallisiin huippuyksiköihin liitetään (huippuyksiköistä vuosikertomuksen sivuilla 13 ja 14).

Teksti: Paula Böhling

Lisätietoja:

Aikaisemmat haastattelut ja uutiset

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »