SV EN

Turha vaatimattomuus ei kaunista Suomea

(25.11.10)

"Suomessa on edelleen olemassa henkisiä esteitä laajalle kansainväliselle tiedeyhteistyölle. Arkiset asiat ovat usein vaa ànkieliasemassa tutkijoiden tehdessä päätöstä jäämisestä Suomeen. Kansainvälisen tutkijan silmin arvioituna olemme korkean teknologian, laadukkaan koulutuksen ja eksoottisen luonnon maa. Emme vain itse ole sisäistäneet arvoamme", Fulbright Centerin toiminnanjohtaja Terhi Mölsä toteaa.

Mölsä näkee Suomessa olevan kulttuurista painolastia asemasta maailmankartalla. Turhasta vaatimattomuudesta tulisi pyrkiä eroon.

"Newsweek-lehden tyylisiä uutisia tarvitaan. Suomi on oikeasti loistava ympäristö tieteen tekijöille, meidän tulisi hyödyntää valttejamme markkinoinnissa. Fulbright Center kerää säännöllisesti palautetta vaihto-ohjelmassa mukana olevilta tutkijoilta. Suomen etuja ovat turvallisuus, toimiva infrastruktuuri, puhdas luonto, laadukas koululaitos, korkea teknologia, eksoottisuus."

Laaja rahoituspohja eri mantereilta

Fulbright Center on yksityinen asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää kansainvälistä vuorovaikutusta Suomen ja Pohjois-Amerikan välillä korkeakoulutuksen alueella. Fulbright Centerin keskeisiin tehtäviin kuuluu kerätä ja välittää toimialaan kuuluvaa tietoa eri asiakasryhmien tarpeisiin.

Fulbright Centerillä on vaihto- ja apurahaohjelmia, joista vanhin ja tunnetuin on vuodesta 1950 lähtien toiminut ASLA-Fulbright. Vuosittain Fulbright Center myöntää noin yhdeksänkymmentä stipendiä.

"Rahoituspohjamme on laaja. Oma tukisäätiömme tuottaa budjettiin neljänneksen. Yksityisten säätiöiden osuus on kolmetoista prosenttia ja suomalaisten korkeakoulujen rahoittamien stipendien arvo jo lähemmäs kymmenen prosenttia. Suomen ja Yhdysvaltain valtiot vastaavat kumpikin noin 20 prosentin rahoitusosuudesta. Yhdysvaltain määräraha tulee ulkoministeriöltä, jolle Fulbright on kaikkein tärkein sen tukemista akateemisista vaihto-ohjelmista", Mölsä kertoo.

Yhteinen malli arjen asioiden hoitoon

Mölsä toivoo korkeakoulujen ja tiedealan toimijoiden yhdessä eri viranomaisten ja palveluntuottajien kanssa yhtenäistävän käytäntöjään tutkijavaihdon käytännön kiemuroissa. Hänestä korkeakoulujen ei tulisi luoda infrastruktuuria yksin, vaan luoda yhdessä palvelut toimiviksi myös kansainvälisille tutkijoille.

"Perheelliselle tulijalle tärkeää on toimiva lastenhoito, asianmukainen asunto, terveydenhuoltopalvelut ja sosiaalisen verkoston rakentuminen Suomeen. Tutkin 1980-luvulla Tampereella mitkä tekijät edistävät tai estävät ulkomaalaisten tutkijoiden tuloa ja jäämistä Suomeen. Päivitin tuolloin tekemääni selvitystä tänä vuonna ja havaitsin monien samojen ongelmien olevan edelleen olemassa."

Suomen houkuttelevuutta vähentää muun muassa negatiiviset stereotypiat, tiedon puute Suomesta rekrytointivaiheessa, rahoituksen niukkuus suhteessa kustannustasoon, vaikeudet navigoida byrokratiaa sekä kielimuuri, joka harvoin näkyy heti, mutta voi tulla vastaan myöhemmin ja rajoittaa osallistumista laitoksen sisäiseen kulttuuriin ja hallintoon.

"Haluaisin provosoida tiedemaailman toimijoita pohtimaan eikö näille käytännön ongelmille ole todellakaan mitään tehtävissä ja jos on asioita joita ei voi muuttaa, eikö niitä voida kompensoida, jotta ulkomailta tuleva tutkija niistä huolimatta kokee itsensä tervetulleeksi jäämään Suomeen ja sopeutuu joukkoon", Mölsä kysyy.

Akatemialta odotetaan keskustelunavauksia

Mölsästä Suomen Akatemialla on niin keskeinen rooli suomalaisessa tiedemaailmassa, että Akatemia voi tehdä keskustelunavauksia ja tukea näkyvästi kansainvälisyyden lisäämistä. FiDiPro-professuurit ovat hyvä esimerkki onnistuneesta kansainvälisestä yhteistyöstä.

"Teemme työtä Suomen Akatemian kanssa ja yhteistyö varmasti tiivistyy entisestään kun Akatemia ensi vuonna muuttaa samaan rakennukseen. Meille on tärkeää edistää korkeakoulujen kansainvälistymistä ja järjestämme esimerkiksi opintomatkoja. Seuraavaksi yliopistojen rehtorit ovat lähdössä Yhdysvaltoihin opintomatkalle keräämään tietoa rahoitus- ja hallintomalleista."

Suomalainen ja amerikkalainen korkeakoulumaailma eroavat kovasti toisistaan. Mölsästä Fulbright Centerin tehtävä on toimia tulkkina kahden eri kulttuurin välillä ja välittää hyväksi havaittuja toimintatapoja eteenpäin.

"Yhdellä opintomatkalla mukana ollut kansainvälisten asioiden päällikkö oli aluksi turhautunut kun vastassa ei ollutkaan yksi yhtenäinen kansallinen korkeakoulujärjestelmä vaan amerikkalaisittain monta järjestelmää. Hän näki toivottomana luoda toimivia suhteita oman yliopiston ja yhdysvaltalaisen laitoksen välillä. Viikon loppupuolella päällikkö tuli luokseni kasvot loistaen ja sanoi: täällähän on kaikkea mahdollista, siis kaikki on mahdollista. Se kiteyttää hyvin kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet Suomelle", Mölsä sanoo.

Teksti: Liisa Tanninen
Kuva: Mauri Ratilainen

Aikaisemmat haastattelut ja uutiset

Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »