SV

Robotit hyväksytään vasta kokeilun jälkeen

11.1.2017

Käyttäjät kokevat robotit yleensä hyväksyttäviksi vasta päästyään kokeilemaan niitä ja saatuaan niistä omakohtaisia kokemuksia. Tämä siis riippumatta siitä, että robotit ovat olleet paljon esillä julkisuudessa. Näin kertoo professori Ville Kyrki Aalto-yliopistosta. Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen hanke etsii syitä, miksi robotit ovat ja eivät ole hyväksyttäviä erityisesti ikääntyvän väestön tukena.

Kyrkin mukaan robotteihin suhtaudutaan yleensä positiivisesti. Tutkimusten mukaan kolme neljäsosaa suomalaisista hyväksyy niiden käytön työssä ja yhdeksän kymmenestä pitää robotteja tarpeellisina, koska ne voivat hoitaa vaikkapa ihmisille vaarallisia töitä. Sen sijaan asenteet robottien käyttöön terveydenhuollon puolella ovat negatiivisempia. Puolet suomalaisista kokee epämiellyttäväksi ajatuksen, että robotit ovat mukana vanhusten hoitopalveluissa.

Robotti voi jo oppia ihmisen taitoja imitoimalla

Robotille voi opettaa näyttämällä työkalujen, kuten höylän käyttöä. Ihmisen imitointi on hyvä tapa opettaa roboteille taitoja, erityisesti silloin kun taitojen kuvaaminen tietokoneohjelmalla on vaikeaa. Robotista voi myös ottaa kiinni ja näyttää sille haluamansa liikeradan.

Robotit ovat tulleet kosketusetäisyydelle ihmistä ja arkea, kun niiden turvallisuuteen liittyvä teknologia on kehittynyt. Turvallisempi kontakti ihmisen ja robotin välillä avaa uusia tapoja ja alueita, joilla robotteja voi käyttää. Yhteistoimintarobotit voivat toimia turvallisesti ihmisen rinnalla ja ne voivat auttaa esimerkiksi syömään tai nostamaan esineitä.

”Robotit ovat jo melko taitavia liikkumaan erilaisissa ympäristöissä, mutta niiden kyvyt käsitellä esineitä ovat vielä varsin vajavaiset. Mahdollisuus koskettaa robottia luo uuden tavan opettaa robotille taitoja, joita se yhteiselossa ihmisen kanssa tarvitsee”, Ville Kyrki sanoo.

Hoivaroboteilla muutakin kuin säästöä

Tällä hetkellä hoivaroboteista ollaan todella innostuneita ja niiden toivotaan pelastavan hyvinvointipalvelut tulevaisuudessa.

Robottien toivotaan vaikuttavan hyvinvointipalveluihin ainakin kolmella tavalla: Robotit laskisivat tuotettujen palvelujen kustannuksia, kun palvelujen tuottamiseen tarvittaisiin vähemmän työtunteja. Robotit voisivat tukea ikääntyvien ihmisten kotona asumista.  Lisäksi palvelujen laatua olisi mahdollista parantaa robottien tuella.

Hoivarobottien kehitykseen panostetaan merkittävästi ympäri maailmaa. ”Erilaisia pilotteja ja kokeiluja on runsaasti, mutta kaupallisia menestystarinoita ei kuitenkaan juuri ole lukuun ottamatta Japanissa kehitettyä hyljettä muistuttavaa Paro-terapiarobottia”, Ville Kyrki kertoo.

”Robottisovellukset erityisesti hoiva-alalla ovat vielä suunnittelupöydällä, joten nopeita säästöjä ei liene saavutettavissa ihan heti. Alalla on kuitenkin paljon mahdollisuuksia uuteen kansainväliseen liiketoimintaan, koska vanhuspalveluiden haasteet ovat globaalisti samankaltaisia”, Ville Kyrki sanoo. Kyrki piti esitelmän aiheesta Tieteen päivillä.

Lisätietoja:

professori Ville Kyrki, Aalto-yliopisto, p. 050 4082035, ville.kyrki@aalto.fi

Twitter: @ROSERobotic tai @VKyrki

YouTube: Kyrkin tutkimusryhmän videoita robottien opettamisesta ja ohjelmoinnista http://bit.ly/2ibTxiA

Suomen Akatemian viestintä
viestintäsuunnittelija Aino Laine
p. 0295 33 5007
aino.laine@aka.fi  

 

Viimeksi muokattu 11.1.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »