SV EN

37 tutkijatohtoria kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen aloille

13.6.2017

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 37 uudelle tutkijatohtorille. Toimikunta päätti kokouksessaan 310 tutkijatohtorin hakemuksesta. Yhteensä tehtävien rahoitukseen osoitettiin noin 9,5 miljoonaa euroa. Hakemuksista rahoitettiin lähes 12 prosenttia. Valtion talousarviossa Suomen Akatemialle tälle vuodelle myönnetty kertaluonteinen lisärahoitus mahdollisti aikaisempia vuosia korkeamman myöntöprosentin. Näin ollen rahoitettavaksi pystyttiin valitsemaan aikaisempaa useampi tieteelliseltä laadultaan korkeatasoinen tutkija. Rahoituksen saaneista naisia oli 64 prosenttia.

Tutkimussuunnitelman tieteellinen laatu, hankkeen toteutettavuus ja hakijan henkilökohtainen pätevyys olivat ensisijaisia rahoituskriteerejä. Tutkijanuran rahoituksessa toimikunta haluaa tukea nuorten pätevöitymistä ammattitutkijoiksi. Lisäksi kiinnitettiin huomiota siihen, että tutkimussuunnitelmassa korkea laatu yhdistyy vahvaan akateemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen sekä kansainväliseen liikkuvuuteen.

Uudet tutkijatohtorit tutkivat muun muassa seuraavia aiheita:

Toni Lahtinen (Tampereen yliopisto) tarkastelee tutkimuksessaan Ympäristöriskit, dystopiat ja myytit nykykirjallisuudessa, kuinkaympäristöriskeistä, terrorismista ja ekokatastrofeista on tullut keskeinen teema kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa. Pessimistisissä lähitulevaisuuden kuvauksissa ihmiskunta esitetään usein uhanalaisena lajina kulkemassa kohti sukupuuttoa. Nykykirjallisuus käsittelee usein luontoon liittyviä eettisiä kysymyksiä, mutta se myös etsii keinoja ilmaista uusia kollektiivisia pelkoja ja muokata kuvittelukykyämme ympäristöstä. Tutkimus tuottaa uutta tietoa niistä tavoista, joiden kautta globaaleja ympäristöriskejä ja lähitulevaisuutta hahmotetaan Suomessa ja muissa länsimaissa. Tämä lisää ymmärrystä ekologisista kriiseistä kulttuurisina, historiallisina ja eettisinä ilmiöinä.

Vesa-Petri Norilon (Taideyliopisto) tutkimus Sprezzatura: Ideoista laskennalliseen ääneen käsittelee ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen tapoja. Digitaalista signaalinkäsittelyä sovelletaan sekä akustisten soitinten musiikin taltioinnissa ja vahvistamisessa että pop- ja nykymusiikin ennenkuulumattomissa sähköisissä äänimaisemissa. Signaalinkäsittely on Norilon mukaan digitaaliajan soitinrakennusta. Musiikillinen tietokoneohjelmointi voidaan ymmärtää myös visuaalisena, kuulonvaraisena tai kehollisena tehtävänä. Soittimien ja tietokoneiden maailmat lähentyvät uudistaen ajatteluamme sekä ohjelmoinnista, keksinnöistä että luovuudesta.

Anniina Leiviskä (Itä-Suomen yliopisto) tarkastelee kasvatusfilosofisessa tutkimuksessaan Demokratia, kasvatus ja inkluusion haaste: kansalaisuuskasvatuksen teorian uudelleenarviointia demokraattisten nyky-yhteiskuntien kontekstissa demokratian ja kasvatuksen suhdetta sosiaalisen ja poliittisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Leiviskän mukaan monet ajankohtaiset ilmiöt liittyvät vaikeuteen sisällyttää erilaisia etnisiä ja kulttuurisia ryhmiä sekä maailmankatsomuksia osaksi demokraattista yhteiskuntaa. Näiden ryhmien sulkeminen demokraattisten käytänteiden ulkopuolelle muodostaa kuitenkin vakavan yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuusongelman. Tutkimuksessa tarkastellaan kasvatuksen roolia demokraattisten käytäntöjen ja instituutioiden kehityksessä kohti yhdenvertaisempia sekä oikeudenmukaisempia muotoja.

Päivi Neuvonen (Helsingin yliopisto) tarkastelee tutkimuksessaan Eurooppaoikeus ja voimaantumisen politiikka Euroopan oikeudellista integraatiota voimaantumisen välineenä. Yksilöiden poliittinen toiminta edellyttää valmiuksia, joiden jakautumiseen liittyy usein yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Poliittinen voimaantuminen pyrkii jakamaan poliittista ja sosiaalista valtaa tasa-arvoisemmin. Tutkimuksessa Neuvonen selvittää, luoko EU-oikeus sellaisia poliittisen toimijuuden muotoja, jotka muuttavat valtarakenteita EU:n jäsenvaltioiden sisällä tai välillä. Tutkimus edistää aiempaa poliittisempaa käsitystä Euroopan oikeudellisesta integraatiosta.

Lisätietoja

  • tiedeasiantuntija Siru Oksa, etunimi.sukunimi(at)aka.fi, p. 029 533 5125
  • tiedeasiantuntija Päivi Pihlaja, etunimi.sukunimi(at)aka.fi, p. 029 533 5016
  • Rahoituspäätökset

Suomen Akatemian viestintä
verkkotiedottaja Vesa Varpula
p. 029 533 5131
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Vuonna 2017 tutkimusta rahoitetaan 437 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen käyttämistään varoista rahapelitoiminnan voittovaroista (70,7 miljoonaa euroa vuonna 2017).

Viimeksi muokattu 13.6.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »