SV EN

22 akatemiatutkijaa luonnontieteiden ja tekniikan aloille

11.5.2017

Suomen Akatemia on myöntänyt 9,5 miljoonaa euroa akatemiatutkijan tehtäviin luonnontieteiden ja tekniikan aloilla. Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan päätöksellä rahoitetaan 22 viisivuotista akatemiatutkijan tehtävää. Toimikunnalle osoitettiin 206 akatemiatutkijahakemusta. Hakijoista noin 11 prosenttia sai rahoituksen. Laadukkaan tutkimustyön kautta akatemiatutkijat edistävät suomalaisen tutkimuksen tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä tieteen uudistumista.

Koska kaikkia erinomaiseksi arvioituja (loppuarvosana 6 tai 5) hakemuksia ei voitu rahoittaa, toimikunta teki valinnat näiden vahvojen hakemusten välillä asiantuntijalausuntojen ja sen rahoituspäätöksentekoa ohjaavien linjauksien ja kriteerien (www.aka.fi/LT-kriteerit) perusteella. Tärkeimmät kriteerit olivat hakijan henkilökohtainen pätevyys sekä tutkimuksen laatu, vaikuttavuus ja uutuusarvo. Toimikunta tuki luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen aloja laaja-alaisesti.

Toimikunta myöntää akatemiatutkijoille palkkarahan lisäksi rahoitusta oman ryhmän perustamiseen ja muihin tutkimuskuluihin. Tämä rahoitus on 70 000 euroa vuodessa akatemiatutkijaa kohden. Seuraavien viiden vuoden aikana toimikunta on varautunut rahoittamaan nyt rahoitettujen akatemiatutkijoiden tutkimuskuluja 7,7 miljoonalla eurolla.

Uusia akatemiatutkijoita ovat Parinya Chalermsook (Aalto-yliopisto), Xi Chen (Aalto-yliopisto), Aljaz Godec (Helsingin yliopisto), Kaisa Helttunen (Jyväskylän yliopisto), Vesa Julin (Jyväskylän yliopisto), Hannu-Pekka Komsa (Aalto-yliopisto), Anna Lähde (Itä-Suomen yliopisto), Kirsi Mikkonen (Helsingin yliopisto), Heikki Nieminen (Helsingin yliopisto) Tuomas Orponen (Helsingin yliopisto), Hannu Paukkunen (Jyväskylän yliopisto), Nonne Prisle (Oulun yliopisto), Paavo Rasilo (Tampereen teknillinen yliopisto), Leena Salmela (Helsingin yliopisto), Till Sawala (Helsingin yliopisto), Tiina Sikanen (Helsingin yliopisto), Kuan Tan (Aalto-yliopisto), Antti Ukkonen (Työterveyslaitos), Mikko Varonen (VTT Oy),  Zheng Yan (Aalto-yliopisto), Zhirong Yang (Aalto-yliopisto) ja Alexander Zyuzin (Aalto-yliopisto)

Uudet akatemiatutkijat tutkivat muun muassa seuraavia aiheita:

Dosentti Anna Lähde (FT) Itä-Suomen yliopistosta kehittää tutkimuksessaan induktiokuumennusmenetelmää, jonka avulla voidaan tuottaa hiilen nanorakenteita biomassasta. Kiinnostus biomassan käyttöön hiilen nanorakenteiden synteesissä kasvaa maailmalla. Suomessa on paljon biomassaa eli hiiltä varastoituneena puuhun sekä teollisuudessa syntyvään puun jäännösmateriaaliin. Työn tavoitteena on kehittää uusia menetelmiä biomassan hyödyntämiseksi sekä tuoda lisäarvoa sen käytölle luomalla uusia hiilen nanomateriaaleja ja niiden sovelluksia.

Dosentti Paavo Rasilo (TkT) Tampereen teknillisestä yliopistosta kehittää uusia laskentamenetelmiä tehoelektroniikan magneettisten komponenttien kuten muuntajien eri osissa syntyvien energiahäviöiden määrittämiseksi. Energiahäviöiden nykyistä tarkempi ymmärtäminen mahdollistaisi laitteiden kustannustehokkuuden parantamisen. Se voi myös merkittävästi pienentää sähkönkäyttöön liittyviä hiilidioksidipäästöjä, mikä edesauttaa Suomelle asetetun päästötavoitteen saavuttamista. Työssä mallinnetaan kokonaisia tehoelektroniikkajärjestelmiä yhdistämällä redusoituja laskentamalleja piirisimulaattoreihin.

Dosentti Tiina Sikanen (FT) Helsingin yliopistosta kehittää uusia mikrosirupohjaisia seulontamenetelmiä eläinkokeiden tilalle kemikaalien riskinarviointiin. Sikasen tutkimat uudet menetelmät mahdollistavat muun muassa kemikaalien biologisten aineenvaihduntatuotteiden eli metaboliittien myrkyllisyyden arvioinnin, mitä nykyiset solupohjaiset menetelmät eivät kykene huomioimaan. Työssä kehitettävien menetelmien avulla metaboliitit voidaan tunnistaa ja niiden jakautumista elimistöön voidaan ennustaa. Tämä mahdollistaa kemikaalivaikutusten arvioinnin mikrosirulla, ilman eläinkokeita.

FT Kuan Tan Aalto-yliopistosta tutkii uutta piihin pohjautuvaa kvantti-informaatioväylää, joka auttaa kiinteän olomuodon kvanttitietokoneen kehitystä. Tanin työssä kehitettävällä laitteella voidaan saada yksittäiset kvanttibitit eli kubitit viestimään keskenään kvanttilaskennassa tarvittavilla etäisyyksillä. Laitteella voidaan tutkia myös ei-klassista elektronien kulkeutumista, joka on ennustettu teoreettisesti mutta ei vielä kokeellisesti havaittu. Ilmiön kokeellinen havaitseminen olisi merkittävä teknologinen edistysaskel, joka mahdollistaisi kvantti-informaation siirron suurella tarkkuudella. Tämä puolestaan mahdollistaisi kvanttielektroniikan sovellusten kehittämisen esimerkiksi turvallisuuden, tietoliikenteen sekä lääke- ja materiaalitieteen aloilla.

Lisätietoja

  • Tiedeasiantuntija Jan Bäckman, p. 029 533 5010, etunimi.sukunimi@aka.fi
  • Tiedeasiantuntija Anna Kalliomäki, p. 029 533 5035, etunimi.sukunimi@aka.fi
  • rahoituspäätökset

Suomen Akatemian viestintä Vesa Varpula verkkotiedottaja p. 029 533 5131

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Vuonna 2017 tutkimusta rahoitetaan 437 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen käyttämistään varoista veikkausvoittovaroista (70,7 miljoonaa euroa vuonna 2017).

Viimeksi muokattu 11.5.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »