SV EN

20 uutta akatemiatutkijaa kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen aloille

5.5.2017

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 20 uudelle akatemiatutkijalle. Toimikunta käsitteli 186 akatemiatutkijan hakemusta. Yhteensä tehtävien rahoitukseen osoitettiin 8,7 miljoonaa euroa. Hakemuksista rahoitettiin 11 prosenttia. Akatemiatutkijan rahoituksella toimikunta tukee tutkijanuran keskivaiheessa olevia lahjakkaita tutkijoita. Rahoituksella tuetaan näiden tutkijoiden ympärille muodostuvia tai heidän ympäristönään toimivia tutkimusryhmiä. Lisäksi pyritään takaamaan laadukkaankin tutkimuksen uudistuminen sekä vaikuttavuus ja läpimurtojen syntyminen. Tutkijanuran rahoituksen painopiste on akatemiatutkijoissa.

Akatemiatutkijan tehtävä on tarkoitettu kokeneelle tutkijalle itsenäiseen tutkimussuunnitelman mukaiseen tieteelliseen työskentelyyn. Akatemiatutkijakauden tarkoituksena on edistää ja vahvistaa tutkijoiden pätevöitymistä akateemiseen johtajuuteen ja vakiinnuttaa heidän asemaansa itsenäisenä tutkijana. Rahoitus on viisivuotinen.

Akatemiatutkijarahoituksen saivat Marko Ampuja (Tampereen yliopisto), Jessica de Bloom (Tampereen yliopisto), Outi Hakola (Helsingin yliopisto) Liisamaija Hautsalo (Taideyliopisto), Josephine Hoegaerts (Helsingin yliopisto), Mikko Joronen (Tampereen yliopisto), Tuukka Kauhanen (Helsingin yliopisto), Hanna Konttinen (Helsingin yliopisto), Matias Laine (Tampereen yliopisto), Tanja Leppäaho (Jyväskylän yliopisto), Sanna Lipkin (Oulun yliopisto), Fernando Losada Fraga (Helsingin yliopisto), Päivi Lulaja (Oulun yliopisto), Vili Lähteenmäki (Helsingin yliopisto), Charles Frederick Mathies II (Jyväskylän yliopisto), Mikko Peltola (Tampereen yliopisto), Virve Peteri (Tampereen yliopisto), Sakari Saaritsa (Helsingin yliopisto), Oula Silvennoinen (Helsingin yliopisto) ja Juraj Simko (Helsingin yliopisto)

Uudet akatemiatutkijat tutkivat muun muassa seuraavia aiheita:

Mikko Peltola (Tampereen yliopisto) tutkii, miten ensimmäistä lastaan odottavien äitien ja vauvojen vuorovaikutukseen liittyvä herkkyys kehittyy. Ovatko raskaana olevat naiset herkempiä reagoimaan vauvojen kasvoihin, tunneilmaisuihin ja itkuääniin, vai syntyykö tämä ”äidinvaisto” raskauden aikana? Vaikuttaako oksitosiinihormoni tähän? Peltola selvittää myös, pystytäänkö raskaudenaikaisella tarkkaavaisuusharjoittelulla kasvattamaan äidinvaistoa vauvan synnyttyä.

Charles Frederick Mathies II:n (Jyväskylän yliopisto) tutkimus syventää ymmärrystämme kansainvälisten opiskelijoiden liikkuvuudesta ja heidän muuttoliikkeestään Suomessa ja Euroopassa. Tutkimus tuottaa uutta tietoa koulutus- ja maahanmuuttopolitiikkaan. Tutkimuksen tarkoitus on myös parantaa kansainvälisten opiskelijoiden elämää Suomessa ja suomalaisen korkeakoululaitoksen piirissä.

Jessica de Bloomin (Tampereen yliopisto) tutkimuksen tavoitteena on ylläpitää ja parantaa työntekijöiden elämänlaatua, pitkän aikavälin työkykyä ja työssä suoriutumista. Nämä tekijät määrittävät Bloomin mukaan suomalaisyritysten kilpailukyvyn maailmanlaajuisesti. Rajat työn ja vapaa-ajan välillä katoavat, mikä vaikeuttaa työstä palautumista vapaa-aikana ja heikentää työntekijöiden hyvinvointia ja suorituskykyä.

Hanna Konttinen (Helsingin yliopisto) tuottaa tutkimustietoa, jonka avulla terveellisen syömisen edistämisestä voidaan kehittää yksilöllisempää huomioimalla syömiskäyttäytymiseen vaikuttavat psykologiset ja sosioekonomiset tekijät. Tutkimuksen pitkäaikaisena tavoitteena on edistää eri väestöryhmien terveyttä ja hyvinvointia.

Outi Hakola (Helsingin yliopisto) tutkii, miten dokumenttielokuvat- ja ohjelmat rakentavat, normalisoivat ja haastavat käsityksiä niin sanotusta hyvästä kuolemasta. Hakola tutkii, luovatko dokumentit kuvan kuoleman sankarillisestä hyväksynnästä, ja pitäisikö dokumenttien nimenomaan lieventää kuoleman pelkoamme. Tavoitteena on herättää keskustelua median roolista kuoleman käsittelyssä sekä pohtia laajemmin saattohoidon mahdollisuuksia.

Lisätietoja

Lisätietoja:

  • johtava tiedeasiantuntija Päivi Messo, p. 029 533 5074, etunimi.sukunimi(at)aka.fi 
  • tiedeasiantuntija Minna Söderqvist, p. 029 533 5100, etunimi.sukunimi(at)aka.fi 
  • Rahoituspäätökset

Suomen Akatemian viestintä
Vesa Varpula
verkkotiedottaja
p. 029 533 5131 vesa.varpula(at)aka.fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Vuonna 2017 tutkimusta rahoitetaan 437 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen käyttämistään varoista veikkausvoittovaroista (70,7 miljoonaa euroa vuonna 2017).

Viimeksi muokattu 5.5.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »