SV EN

12 uutta akatemiatutkijaa terveyden tutkimuksen alalle

17.5.2017

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta on valinnut syyskuun 2016 haun perusteella 12 uutta akatemiatutkijaa. Toimikunta sai 85 hakemusta eli rahoituksen sai hieman yli 14 prosenttia hakijoista. Kansainväliset arviointipaneelit pitivät hakemusten tieteellistä tasoa yleisesti hyvänä, ja parhaita pidettiin kansainvälisesti kilpailukykyisinä.

Akatemiatutkijan tehtävä on tarkoitettu kokeneelle tutkijalle itsenäiseen tutkimussuunnitelman mukaiseen tieteelliseen työskentelyyn. Viisivuotisen akatemiatutkijakauden tarkoituksena on antaa parhaille tutkijoille määräaikainen täysipäiväinen mahdollisuus pätevöitymiseen ylimpiin tutkijan tehtäviin tai muihin asiantuntijatehtäviin.

Akatemiatutkijarahoituksen saivat Laura Elo-Uhlgren (Turun yliopisto), Ilkka Junttila (Tampereen yliopisto), Laura Kerosuo (Helsingin yliopisto), Eija Laakkonen (Jyväskylän yliopisto), Antti Latvala (Helsingin yliopisto), Thomas McWilliams (Helsingin yliopisto), Francesco Noé (Itä-Suomen yliopisto), Satu Pekkala (Jyväskylän yliopisto), Katri Pylkäs (Oulun yliopisto), Pia Rantakari (Turun yliopisto), Keijo Viiri (Tampereen yliopisto) ja Merja Voutilainen (Helsingin yliopisto).

Uudet akatemiatutkijat tutkivat muun muassa seuraavia aiheita:

Laura Kerosuo Helsingin yliopistosta tutkii hermostopienoja, jotka ovat väliaikaisia kantasolujoukkoja varhaisalkiossa. Arviolta kymmenen prosenttia sikiöajan kehityshäiriöistä on peräisin hermostopienoista. Myös useat syövät, kuten varhaislapsuudessa ilmenevä neuroblastooma-kasvain, saavat alkunsa näistä soluista. Hermostopienan kantasolujen normaalin säätelyn ymmärtäminen on tärkeää näiden syöpien ja kehityshäiriöiden syntymekanismien ymmärtämiseksi. Kerosuo käyttää ryhmänsä kehittämää uutta tekniikkaa, jolla voi tutkia kymmenien geenien ilmentymistä yksittäisissä soluissa yhtäaikaisesti. Kerosuo pyrkii tällä menetelmällä selvittämään kasvainten suuria eroja, eli miksi osa neuroblastoomista paranee ja toiset eivät.

Laura Elo-Uhlgren Turun yliopistosta kehittää uusia luotettavia työkaluja proteiinimittausdatojen käyttöön lääketieteessä. Vaikka proteiinien mittaustekniikat ovat kehittyneet huimasti, biomarkkeritutkimuksissa tehtyjä löydöksiä ei aina onnistuta toistamaan uusissa tutkimuksissa. Tässä hankkeessa kehitetään mallinnusstrategia, joka hyödyntää proteiinien seurantamittauksia ja soveltuu käytettäväksi erityyppisillä mittaustekniikoilla tuotettuihin datoihin. Hankkeen odotetaan edistävän esimerkiksi diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien diagnostiikkaa ja ennustettavuutta sekä uusien hoitojen kehittämistä.

Thomas McWilliams Helsingin yliopistosta tutkii, kuinka solun mitokondrioiden laadunvalvonta eli mitofagia säätelee kasvua, hermoston yhteyksien syntymistä sekä rappeumaa. Miljardit hermostolliset yhteydet muodostuvat kehityksen aikana ja muuttuvat jatkuvasti läpi elämän. Taudit aiheuttavat hermoston yhteyksien katkeamista tai rappeutumista tuhoisin seurauksin. Mitofagian häiriöt on yhdistetty erilaisiin sairauksiin ja neurodegeneratiivisiin häiriöihin kuten Parkinsonin tautiin. Hermosolujen aineenvaihduntaa ylläpitävien prosessien ymmärtäminen on välttämätöntä uusien hermojen korjausstrategioiden kehittämisessä ja uudistumisessa.

Lisätietoja

Suomen Akatemian viestintä
verkkotiedottaja Vesa Varpula
p. 029 533 5131
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa. Vuonna 2017 tutkimusta rahoitetaan 437 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemia saa osan tutkimusrahoitukseen käyttämistään varoista veikkausvoittovaroista (70,7 miljoonaa euroa vuonna 2017).

Viimeksi muokattu 17.5.2017
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »