SV EN

Vuoden 2016 akatemiapalkinnot Kaisa Matomäelle ja Hélder A. Santosille

21.11.2016

Suomen Akatemia palkitsee kaksi ansioitunutta tutkijaa akatemiapalkinnoin. Tieteellisestä rohkeudesta palkitaan akatemiatutkija Kaisa Matomäki Turun yliopistosta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta akatemiatutkija Hélder A. Santos Helsingin yliopistosta. Palkinnot luovutetaan tutkijoille torstaina 24.11. Helsingissä pidettävässä tilaisuudessa.

Suomen Akatemia myöntää palkinnon tieteellisestä rohkeudesta tutkijalle, joka on työssään osoittanut poikkeuksellista tieteellistä rohkeutta, luovuutta tai ennakkoluulottomuutta. Palkinnon voi saada esimerkiksi rohkeasta tai omaperäisestä uudesta tutkimusideasta, ennakkoluulottomasta tieteellisten rajojen ylittämisestä tai valmiudesta tutkimuksellisen riskin ottamiseen.

Palkinnon yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta saa tutkija, joka on merkittävällä tavalla tehnyt tunnetuksi tieteellistä tutkimusta tai tutkijan työtä, lisännyt toiminnallaan kiinnostusta tiedettä kohtaan, osallistunut tutkijana yhteiskunnalliseen keskusteluun tai edistänyt muuten tutkimuksen merkitystä, hyödyntämistä ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa.

Analyyttisen lukuteorian tutkijalle palkinto tieteellisestä rohkeudesta

Akatemiatutkija, dosentti Kaisa Matomäki (s. 1985) palkitaan akatemiapalkinnolla tieteellisestä rohkeudesta. Matomäki on yksi maailman parhaista analyyttisen lukuteorian tutkijoista. Analyyttisellä lukuteorialla, erityisesti alkulukuihin liittyvällä tutkimuksella, on pitkä historia ja alalla on klassisia avoimia ongelmia. Toisaalta ala on ajankohtainen useiden viimeaikaisten läpimurtojen takia, joista osa liittyy Matomäen tutkimukseen. Matomäen erikoisalaa ovat alkuluvut, joita voidaan luonnehtia lukujen rakennuspalikoiksi.

“Alkulukujen jakautuminen on yksi avoin, vaikea probleema”, toteaa Matomäki. “Esimerkiksi onko äärettömästi sellaisia alkulukupareja, joiden etäisyys toisistaan on kaksi. Esimerkiksi 11 ja 13, sekä 17 ja 19 ovat sellaisia alkulukupareja, joiden etäisyys on kaksi. Kuuluisan alkulukukaksoskonjektuurin mukaan on äärettömästi tällaisia pareja, mutta kukaan ei ole osannut todistaa tätä.”

Yksi Matomäenkin tutkima alkulukuongelma on niin sanottu Goldbachin konjektuuri, joka väittää, että jokainen viittä suurempi kokonaisluku on kahden tai kolmen alkuluvun summa.

“Teen puhdasta perustutkimusta. Alkulukuja kyllä käytetään hyväksi esimerkiksi kryptografiassa, mutta oma tutkimukseni ei liity suoraan salausmenetelmiin. Joskus tulevaisuudessa tutkimustani voidaan ehkä hyödyntää myös siinä yhteydessä.”

Matomäki on edennyt määrätietoisesti tutkimusalallaan ja saavuttanut paljon nuoreen ikäänsä nähden. Hänen julkaisuprofiilinsa on erittäin korkea määrällisesti ja laadullisesti: hänen kolmisenkymmentä julkaisuaan ovat saaneet erittäin hyvän vastaanoton ja vieneet olennaisesti eteenpäin monien arvostettujen lukuteoreetikkojen aiempia töitä. Hän valitsee aiheensa rohkeasti ja käyttää epätavanomaisia menetelmiä niitä tutkiessaan.

Viime aikoina Matomäki on tehnyt yhteistyötä Maksym Radziwillin ja Fieldsin mitalisti Terence Taon kanssa saaden merkittäviä tuloksia multiplikatiivisten funktioiden teoriassa. Äskettäin Matomäki teki yhdessä Radziwillin kanssa läpimurron työssään 'Multiplicative functions in short intervals'. Radziwillin ja Matomäen yhteistyö huomioidaan intialaisella SASTRA Ramanujan Prize -palkinnolla, joka luovutetaan heille joulukuussa.

Täsmälääkkeiden kehittäjälle palkinto yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta

Akatemiatutkija, dosentti Hélder A. Santos (s. 1981) on lahjakas ja kansainvälisesti tunnettu lääketieteellisen nanoteknologian tutkija. Santosin johtama monikulttuurinen tutkimusryhmä on yksi eurooppalaisen tutkimuksen edelläkävijöistä huokoisesta piistä (porous silicon, PSi) valmistettujen täsmälääkkeiden kehittämisessä. Heidän työnsä on avannut uusia näkymiä nanomateriaalien käyttöön biolääketieteessä sekä niiden hyödyntämiseen potilaiden hoidossa.

Santosin ryhmä tutkii, miten nanolääkkeitä voidaan muunnella niin, että ne saavuttaisivat kohteensa sairaissa kudoksissa tai soluissa mahdollisimman tehokkaasti. Ryhmän tutkijat yhdistelevät eri menetelmiä, kuten mikrofluidistiikkaa, poikkeuksellisella tavalla ja edistävät näin syövän ja diabeteksen hoitoon tarkoitettujen innovatiivisten nanolääkkeiden kehittämistä. Heidän kehittämällään tekniikalla voi olla hyvinkin suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia. Lääkkeiden täsmätoimitus pelastaa ihmishenkiä, parantaa monien ihmisten elämänlaatua ja vähentää hoitojen kustannuksia.

”Teemme pieniä, huokoisia nanokokoisia kappaleita, jotka pystyvät toimittamaan lääkeainetta kehossamme juuri oikeaan paikkaan ja oikeaa aikaan - ja häviämään sen jälkeen, kun ne ovat tehneet tehtävänsä.”

Santos vertaa piistä rakennettuja nanopartikkeleitaan sokeripalaan: siihen laitetaan lääkeainetta, joka imeytyy sokeriin, ja sokeripala itse sulaa pois sen jälkeen, kun se on tehnyt tehtävänsä.

Nykyisin lääkkeet leviävät normaalisti tasaisesti joka puolelle kehoa, joten esimerkiksi maksaan vaikuttava lääkeaine vaikuttaa myös ihoon. Tämä voi aiheuttaa sivuvaikutuksia tai heikentää lääkkeen tehoa. Jos lääkeaine saataisiin toimitettua vain siihen paikkaan, missä sen tulee vaikuttaa, voitaisiin käyttää pienempiä määriä uudenlaisia, parempia lääkeaineita. Lääkkeiden lisäksi merkkiaineiden täsmätoimituksella elimistön sisällä on suuri merkitys lääketieteelliselle kuvantamiselle: tulokset olisivat tarkempia, hinta putoaisi, potilaan mukavuus paranisi ja mahdolliset haittavaikutukset vähenisivät. Tästä olisi hyötyä etenkin syöpien hoidossa, kun kuvannus ja lääkitseminen saataisiin kohdennettua suoraan kasvainkudokseen.

“Työmme on hyvin monitieteellistä, sillä tarvitsemme materiaalitieteilijöitä kehittämään ainetta, joka on huokoista ja liukenevaa; lääketieteilijöitä, jotka tekevät lääkkeen sekä insinöörejä, jotka pystyvät yhdistämään nämä kaksi maailmaa.”

Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n rahoituksen Santos sai tutkimukselleen vuonna 2013.

Akatemiapalkinnoilla kannustetaan tutkijoita

Akatemia myöntää akatemiapalkinnot neljättätoista kertaa. Palkittavien tutkijoiden tulee olla akatemiatutkijan tehtävässä tai työskennellä Suomen Akatemian rahoittamina tutkijatohtoreina. Palkittavista päättää Akatemian hallitus tieteellisten toimikuntien esityksestä. Palkinnot antavat tunnustusta ja kannustusta urallaan dynaamisessa vaiheessa oleville tutkijoille sekä kiinnittävät huomiota Akatemian tärkeinä pitämiin tavoitteisiin. Palkinto on Miia Liesegangin suupuhallettu lasiteos nimeltä ”Hetki”.

Lisätietoja:
- Ylijohtaja, tutkimus Riitta Maijala, Suomen Akatemia, p. 029 533 5002, riitta.maijala (at) aka.fi
- Akatemiatutkija Kaisa Matomäki, Turun yliopisto, p. 050 492 7450, kaisa.matomaki (at) utu.fi
- Akatemiatutkija Hélder A. Santos, Helsingin yliopisto, p 029 415 9661, helder.santos (at) helsinki.fi

Kuvat ja esittelyfilmit
- Palkittavien tutkijoiden kuvat ovat saatavilla Suomen Akatemian verkkosivuilla osoitteessa http://mediabank.aka.fi  > haku voittajien nimillä
- Palkittavien esittelyfilmit julkaistaan perjantaina 25.11. klo 11 Suomen Akatemian verkkosivuilla osoitteessa http://www.aka.fi/fi/akatemia/tutkimuksen-tekijoita/akatemiapalkinnot/   ja Akatemian YouTube -kanavalla

Suomen Akatemian viestintä
Terhi Loukiainen
tiedottaja
p. 029 533 5068
terhi.loukiainen (at) aka.fi

Viimeksi muokattu 21.11.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »