SV EN

Virusten toiminnan tuntemus avaa mahdollisuuksia niiden hyödyntämiselle

26.1.2016

Tuoreen tutkimuksen mukaan virukset voidaan luokitella uudella tavalla niiden rakenteellisten ominaisuuksien perusteella. Virusten toiminnan tuntemus avaa mahdollisuuksia niiden hyödyntämiselle synteettisen biologian työkaluina. Näin arvioivat Helsingin yliopiston Biotieteiden laitoksella ja Biotekniikan instituutissa Molekyylivirologian yksikössä työskentelevät akatemiaprofessori Dennis Bamford ja akatemiatutkija Minna Poranen. He ovat tutkineet Suomen Akatemian rahoituksella virusten luokittelua sekä virusten hyödyntämistä synteettisen biologian työkaluna.

Akatemiaprofessori Bamfordin johtamassa tutkimushankkeessa tutkitaan virusuniversumin organisointia suhteellisen harvalukuisiin viruslinjoihin.

”Perinteisessä virusten luokittelussa isäntäorganismi on keskeinen kriteeri. Tutkimuksemme ovat kuitenkin osoittaneet, että rakenteellisesti samankaltaiset virukset voivat infektoida hyvinkin erilaisia isäntiä, esimerkiksi ihmistä ja E. coli bakteeria. Uusi virusten rakenteisiin perustuva luokittelu haastaa virusten perinteisen luokittelun ja edesauttaa laajempien yhteneväisyyksien havaitsemista eri virusten välillä”, kertoo Bamford.

Havaittu rakenteellinen samankaltaisuus ihmisiä ja bakteereita infektoivien virusten välillä mahdollistaa tautia aiheuttamattomien mallivirusten käytön selvitettäessä virusten toimintamekanismeja ja rakenteita. 

Virusten hyödyntämisestä apua kasvintuotantoon ja lääketeollisuuteen

Virusten toimintamekanismien ja virusperäisten molekyylikoneistojen tarkka tuntemus mahdollistaa virusperäisten osien hyödyntämisen synteettisen biologian työkaluina.

”Olemme oppineet kokoamaan tarttumiskykyisiä viruksia koeputkessa puhdistetuista virusproteiineista ja genomipaloista. Tällaisten järjestelmien avulla saadaan hyvin yksityiskohtaista tietoa viruspartikkelien kokoamisreiteistä ja toimintamekanismeista, mikä puolestaan on edellytys hallitulle virusprosessien hyödyntämiselle”, kertoo Poranen.

Osana Suomen Akatemian Synteettinen biologia -akatemiaohjelmaa Molekyylivirologian yksikössä on tuotettu synteettisiä soluja, jotka sisältävät bakteeriviruksesta peräisin olevia molekyylikoneita.

”Viruksen sisällä on joko DNA- tai RNA-rihma, eli perinnöllistä informaatiota sisältävä nukleiinihappomolekyyli, joka voi olla joko yksi- tai kaksijuosteinen. Bakteeriviruksesta peräisin olevia molekyylikoneita hyödyntäen olemme voineet rakentaa soluja, jotka mahdollistavat kaksijuosteisen RNA:n tehokkaan tuoton. Tällaisilla RNA-molekyyleillä on potentiaalisesti sovelluksia kasvin- ja eläintuotannossa sekä lääketieteessä”, kuvaa Poranen.

Ryhmässä tuotetut synteettiset solulinjat mahdollistavat kaksijuosteisten RNA-molekyylien tehokkaan tuoton, mikä on edellytys laajemmalle RNA-molekyylien hyödyntämiselle. Tällä hetkellä ryhmässä tutkitaan mahdollisuutta kehittää uusia RNA-pohjaisia kasvivirusrokotteita, joilla voitaisiin korvata perinteisiä kasvinsuojeluaineita ja täten parantaa ruoantuotannon tehokkuutta, ympäristöystävällisyyttä ja ruuan laatua.        

Lisätietoja:

  • Akatemiaprofessori Dennis Bamford, Helsingin yliopisto, 029 415 9099, dennis.bamford(at)helsinki.fi
  • Akatemiatutkija Minna Poranen, Helsingin yliopisto, 029 415 9110, minna.poranen(at)helsinki.fi

Suomen Akatemian viestintä
tiedottaja Anna-Riikka Oravakangas
p. 029 5335 056
anna-riikka.oravakangas(at)aka.fi

Viimeksi muokattu 17.2.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »