SV EN

Terveyden tutkimuksen alalle uusia tutkijatohtoreita

20.6.2016

Terveyden tutkimuksen toimikunta on valinnut 14 uutta tutkijatohtoria syyskuussa 2016 alkavalle kolmivuotiskaudelle. Tänä vuonna kilpailu oli erityisen kova, sillä vain yhdeksän prosenttia hakijoista voitiin rahoittaa. Kaikki kansainvälisessä vertaisarvioinnissa parhaan arvosanan saaneista ja kolmasosa toiseksi parhaan arvosanan saaneista rahoitettiin. Nyt valitut tutkijatohtorit edustavat biolääketieteen, aivotutkimuksen, farmasian, bioinformatiikan, perinnöllisyystieteen sekä kansanterveystieteen aloja.

Tutkijatohtorirahoituksen saivat muun muassa:

Mervi Ristola Tampereen yliopistosta tutkii keskushermoston hermovaippaan liittyviä sairauksia. Keskushermoston hermovaippaa vaurioittavat sairaudet, kuten keskushermoston pesäkekovettumatauti, ovat nuorten aikuisten yleisimpiä invalidisoivia sairauksia. Näihin sairauksiin ei ole pysyviä parannuskeinoja eikä hermovaipan vauriomekanismeja ole tarkkaan selvitetty. Ristolan tutkimuksessa tuotetaan uusi kokeellinen hermovaippamalli. Malli on merkittävä työkalu hermovaipan muodostumisen, lääkekehityksen ja siihen liittyvien sairauksien tutkimuksessa. Keskushermoston pesäkekovettumatautia käytetään sairausesimerkkinä. Uusi tieto hermovaipan muodostumisesta mahdollistaa parempien hoitojen kehittämisen.

Elisa Närvä tutkii solujen adheesiota eli sitoutumista sääteleviä proteiineja. Nämä proteiinit ovat keskeisessä asemassa ihmisen kehityksessä, mutta myös syövän eri vaiheissa. Integriinit ovat solun pintareseptoreita, jotka sitoutuvat soluväliaineen rakenneproteiineihin. Tutkijatohtoriprojektin tavoitteena on ymmärtää paremmin soluadheesion ja integriinien aktiivisuuden muutoksia syövässä ja kantasoluissa. Närvä työskentelee Turun yliopistossa Turun Biotekniikan keskuksessa.

Niina Sandholm selvittää diabeteksen liitännäissairauksien perinnöllisiä riskitekijöitä. Kolmannes maailman 347 miljoonasta diabeetikosta kärsii diabeteksen liitännäissairauksista kuten munuaistaudista, diabeettisesta silmäsairaudesta, amputaatioista ja sydän- ja verisuonisairauksista. Näiden perinnöllisyys tunnetaan kuitenkin huonosti. Perinnöllisten riskitekijöiden löytäminen parantaisi taudin kehityksen ymmärrystä. Tämä puolestaan auttaa diagnostisten testien kehittämistä ja riskipotilaiden tunnistamista sekä uusien lääkeaineiden kehittämistä. Folkhälsanissa työskentelevä Sandholm tutkii myös rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden perinnöllisiä tekijöitä sekä niiden vaikutusta diabeteksen liitännäissairauksiin. Tutkimuksessa selvitetään sekä yleiset että harvinaiset perinnölliset tekijät sekä jopa kokonaisen geenin vaimentavat mutaatiot, joilla on riskiä lisäävä vaikutus.

Lisätietoja:

Suomen Akatemian viestintä
verkkotiedottaja Vesa Varpula
p. 029 533 5131
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Viimeksi muokattu 20.6.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »