SV EN

Taloustutkimus Oy selvitti sidosryhmien näkemyksiä Suomen Akatemiasta

18.5.2016

Suomen Akatemia on sidosryhmiensä silmissä asiantunteva, luotettava, osaava ja kansainvälinen. Sen sijaan joustavuudessa, vuorovaikutteisuudessa ja avoimuudessa nähdään kehittämistä. Tulokset käyvät ilmi Taloustutkimus Oy:n toteuttamasta Suomen Akatemian sidosryhmäkyselystä, joka toteutettiin helmi-maaliskuussa 2016. Sähköiseen kyselyyn vastasi yli 2100 henkilöä, joista suurin osa oli tutkijoita.

Kyselyssä esitettiin väittämiä Akatemian mielikuvaan liittyen, ja kysyttiin näkemyksiä Akatemian onnistumisesta tutkimusrahoituksen prosesseissa ja tiedepolitiikan asiantuntijana toimimisesta. Lisäksi selvitettiin mielipiteitä esimerkiksi kokonaiskustannusmallista ja sen toimivuudesta, Akatemian rahoitusmuodoista, verkkoasioinnin toimivuudesta sekä Akatemian päätöksentekoprosessin tuntemisesta. Myös viestinnän kehittämiseen liittyviä ajatuksia haarukoitiin.

Akatemia on asiantunteva, osaava ja arvostettu

Vastausten perusteella voidaan sanoa, että Suomen Akatemia on sidosryhmiensä silmissä asiantunteva, luotettava, osaava ja kansainvälinen. Akatemiaa arvostetaan organisaationa, ja sen koetaan edistävän korkeatasoista tieteellistä tutkimusta. Sen toiminta on laadukasta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävä. Akatemia on vastaajien mielestä onnistunut edistämään tutkijoiden liikkuvuutta Suomesta ulkomaille, ja sillä on vahvaa tiedepoliittista ja tieteen asiantuntemusta. Akatemia on onnistunut myös kansainvälisen tutkimusyhteistyön kehittämisessä.  Kokonaiskäsitys Akatemiasta on myönteinen.

Joustavuudessa, vuorovaikutteisuudessa ja avoimuudessa vielä kehittämistä

Eniten kehittämistä vastaajat näkevät Akatemian toiminnan joustavuudessa, vuorovaikutteisuudessa, uudistumiskykyisyydessä ja avoimuudessa. Toiminnan onnistumista mittaavista kysymyksistä huonoimmat arviot se saa tutkijoiden liikkuvuuden edistämisestä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän välillä, tietoaineiston jakamisessa kansallisen tiedepoliittisen päätöksenteon tueksi, tutkijanuran edistämisessä ja huippuyksikköpolitiikassa. Arviointi- ja päätöksentekoprosessia vastaajat eivät koe tuntevansa kovin hyvin.

Kokonaiskustannusmallin soveltaminen edelleen ongelma

Sidosryhmäkyselyssä kysyttiin myös näkemyksiä kokonaiskustannusmallista. Suomen Akatemia arvioi kokonaiskustannusmallin vaikuttavuutta ja vaikutusta vuosina 2014–2015. Työtä ohjasi laajapohjainen ohjausryhmä.

Kokonaiskustannusmallin arvioinnissa todetaan, että Akatemia toteuttaa seurantakyselyn tutkijoille arvioinnin suositusten toteutumisesta suorituspaikoissa alkuvuodesta 2016. Seuranta toteutettiin  sidosryhmäkyselyn yhteydessä.

Sidosryhmäkyselyn vastausten perusteella kokonaiskustannusmallin soveltaminen on edelleen ongelma. Tutkijat eivät koe tilanteen oleellisesti parantuneen. Kehittämistä pitää siten edelleen jatkaa. 

Akatemia järjestää seurantaseminaarin aiheesta opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa syksyllä 2016. Ajankohta myöhennettiin ministeriön ja yliopistojen toukokuisten tulosneuvottelukiireiden vuoksi.

Akatemian viestintä on nykyaikaista, mutta voisi hyödyntää enemmän erilaisia viestintäkanavia

Viestinnässä Akatemia on onnistunut yleensä melko hyvin, parhaiten viestinnän oikea-aikaisuudessa ja nykyaikaisuudessa. Eniten haastetta viestinnän kehittämiseen tuovat sidosryhmien mielipiteistä johdettuna erilaisten viestintäkanavien hyödyntäminen ja viestinnän monipuolisuus. Tutkimustiedon ja tutkijoiden esille nostamisessa julkisuudessa ja yleisötilaisuuksissa Akatemia on onnistunut tyydyttävästi.

Tutkimuksen toteutus

Taloustutkimus Oy toteutti kyselyn helmi-maaliskuussa 2016. Sähköiseen kyselyyn vastasi yli 2100 Akatemian sidosryhmiin kuuluvaa. Kysely lähetettiin syksyn 2014 ja kevään 2015 hakuihin osallistuneille tutkijoille. Vastaajina olivat siten sekä rahoitusta saaneet että ilman rahoitusta jääneet tutkijat. Lisäksi vastaajina oli sitoumuksenantajia, yliopistojen tai tutkimuslaitosten talousasioista vastaavia, yliopistojen tutkimus- ja tiedeasioista vastaavia sekä tutkimusasiamiehiä, tutkimuslaitosten tutkimusvastaavia, yritysten t&k-vastaavia, julkishallinnon päättävässä asemassa olevia sekä viranomaisia ja muiden tutkimusrahoittajien edustajia.

Määrältään suurimmat vastaajaryhmät olivat tutkijatohtorit (n=644), professorit (n=550) ja tutkijat (n=527). Vastausaktiivisuus oli kokonaisuudessaan 31 %. Kyselyyn oli mahdollista vastata sekä suomeksi että englanniksi.

Lisätiedot

Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
viestintäjohtaja
p. 029 533 5118
riitta.tirronen (at) aka.fi

Viimeksi muokattu 18.5.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »