SV EN

Suomen Akatemia valitsi uusia akatemiatutkijoita terveyden tutkimukseen

25.5.2016

Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunta on valinnut syyskuun 2015 haun perusteella 11 uutta akatemiatutkijaa. Toimikunta sai 89 akatemiatutkijahakemusta eli rahoituksen sai hieman yli 12 prosenttia hakijoista. Kansainväliset arviointipaneelit pitivät hakemusten tieteellistä tasoa yleisesti hyvänä, ja parhaita hakemuksia pidettiin kansainvälisesti kilpailukykyisinä.

Akatemiatutkijan tehtävä on tarkoitettu kokeneelle tutkijalle itsenäiseen tutkimussuunnitelman mukaiseen tieteelliseen työskentelyyn. Viisivuotisen akatemiatutkijakauden tarkoituksena on antaa parhaille tutkijoille määräaikainen täysipäiväinen mahdollisuus pätevöitymiseen ylimpiin tutkijan tehtäviin tai muihin asiantuntijatehtäviin.

Uudet akatemiatutkijat tutkivat muun muassa seuraavia aiheita:

Hankittu immuunijärjestelmä ja varsinkin B- ja T-valkosolut ovat avainroolissa kehomme puolustautuessa taudinaiheuttajia vastaan. Ne tuottavat immunologisen muistin ja mahdollistavat rokotukset. Solujen täytyy aktivoitua tehokkaasti infektioiden aikana, mutta ne eivät saa reagoida kehon omiin kudoksiin. Seurauksena jälkimmäisestä ovat jatkuvasti yleistyvät autoimmuunisairaudet. Prosessissa soluaktivaation tasapainon ylläpitäminen on tärkeää. Pieta Mattila ja hänen yhteistyökumppaninsa Turun yliopistosta ovat osoittaneet, että solun tukiranka on tärkeässä osassa tämän tasapainon säätämisessä. Akatemiatutkijaprojektissaan Mattila tutkii ilmiön taustalla olevia molekyylitason mekanismeja. Tulokset ovat tärkeitä immuunijärjestelmämme toiminnan ymmärtämiselle sekä normaalitilassa että immunologisten sairauksienkin yhteydessä. Lisäksi Mattilan tutkimus antaa uudenlaista tietoa, miten solutukiranka ja sen yhteys solukalvoon vaikuttavat solun pinnan reseptorien toimintaan.

Heikentyneet mikrogliasolut puhdistavat huonosti aivoihin kertyvää myrkyllistä beta-amyloidiproteiinia, mikä on merkittävä syy Alzheimerin taudissa tapahtuvaan hermosolujen kuolemaan. Mikrogliojen puhdistuskyvyn lisääminen ja hermosolujen toiminnan tukeminen mikrogliojen avulla voisivat olla tehokkaita hoitoja. Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä akatemiatutkija Tarja Malm pyrkii selvittämään, mitkä RNA-molekyylit säätelevät mikrogliasoluja Alzheimerin taudinkehityksen aikana.

Akatemiatutkija Johannes Kettunen Oulun yliopistosta tutkii kuolleisuuden riskimarkkereiden molekulaarista taustaa ja arvioi niiden käyttökelpoisuutta käytännön potilastyössä. Tutkimus valottaa kuolleisuuden merkkiaineiden (alfa-1-hapan -glykoproteiini, sitraatti, albumiini sekä VLDL-partikkelien koko) biologista taustaa sekä arvioi niiden hyötyä potilasaineiston riskinarvioinnissa. Kettunen tutkii myös, miten näitä merkkiaineita voitaisiin hyödyntää käytännön lääkärintyössä, kun hoidetaan korkean kuolinriskin potilaita.

Lisätietoja

Suomen Akatemian viestintä
verkkotiedottaja Vesa Varpula
p. 029 533 5131
etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Viimeksi muokattu 25.5.2016
Seuraa meitä:
FacebookSlideshareTwitterYoutube
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
YHTEYSTIEDOT, LASKUTUS  JA
REKISTERISELOSTEET»
KYSYMYKSET JA PALAUTE »